Korkeakouluihin hakeutuvien joukko kirjavoituu koko ajan. Opiskelijaksi saattaa tulla työelämässä toimiva kiireinen asiantuntija, hiljattain irtisanottu alansa konkari, jolta puuttuu tutkinto, tai ammattilainen, joka on jo pidemmän aikaa hakenut omaa suuntaansa ja osaamisensa päivittämistä.

Tarjoamme siis korkeakoulun palveluitamme entistä enemmän työelämässä jo oleville ja sieltä opintoihin piipahtaville, emme pelkästään tutkinto-opiskelijoille.

Lähivuosina jatkuva oppiminen nousee nykyistä huomattavasti suurempaan rooliin.

Tarvitaan osaamisen tunnistamista ja uraohjausta

Näistä syistä osaamisen tunnistamisen mallien kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Tarvitsemme sujuvia prosesseja, joiden avulla voimme tunnistaa ja tunnustaa työssä hankittua osaamista. Keskeistä on myös ratkaista, millaisilla opinnoilla asiantuntijuutta terävöitetään ja työmahdollisuuksia parannetaan.

Tehtävänämme on tukea työelämän asiantuntijoita heidän urallaan, ja tähän uuteen tilanteeseen on olennaista kehittää selkeitä toimintamalleja. Meidän tulee hahmottaa erilaisia oppimisen urapolkuja, jotta osaamme kohdentaa ohjausta oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.

Keskiöön nousee vääjäämättä henkilökohtaistaminen, oman osaamisen ja tavoitteiden huolellinen kartoittaminen sekä uraohjaus. Näin saadaan selville, miten opiskelijan kannattaa osaamistaan päivittää. Pelkkä avoimen korkeakoulun tarjonnan avaaminen ei tässä tilanteessa palvele kaikkia.

Huolimatta mahdollisesta vankasta osaamispohjasta opiskelijat saattavat olla hyvinkin epävarmoja siitä, minkälainen osaamisen täydentäminen olisi oman uran kannalta olennaisinta. Siksi tarvitsemme selkeän jatkuvan oppimisen uraohjausmallin, jossa huomioidaan aiempi osaaminen, henkilökohtaiset tavoitteet ja työelämän tarpeet.