Jatkuvan oppimisen tarve korostuu yritysten vahvistaessaan osaamispohjaansa. Korkeakoulut voivat toimia yritysten kumppaneina perinteisen tutkintokoulutuksen osalta, mutta erityisesti uudenlaisten mikropätevyyksien tarjoajana. Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö varmistaa yhteisen osaamisen luomisen merkitykselliseen suuntaan.

Koska yritykset kamppailevat toimintaympäristön muutosnopeuden kasvaessa, on uudistumisesta tullut selviämisen elinehto. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on nähty uudistumiselle välttämättömyytenä. Vaikka isot yritykset panostavat uudistumiseen ja innovatiivisuuteen, joskus vanhat rakenteet estävät tai ainakin hidastavat kykyä uudistua.

Tähän on haettu apua yhteistyöstä startup yritysten kanssa, jotka toimivat uusilla markkinoilla uutta teknologiaa hyödyntäen. Ne tarjoavat näin mahdollisuuden havaita ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin palvella nykyisiä ja uusia asiakkaita paremmin. Korkeakouluilla on mahdollisuus toimia sillanrakentajana ja uudistumiskyvyn tukijana.

Startupien ja isojen yritysten erilaiset todellisuudet – yhteinen kieli puuttuu

Corship hankkeessa vastasimme tähän haasteeseen. Loimme yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tukemaan teemasta MOOC kurssin (massiivisen avoimen verkkokurssin) sekä valikoiduille osallistujille jatkototeutuksen. Yhdessä nämä muodostivat uudenlaisen jatkuvan oppimisen mikropätevyyden (micro-credential).

Loimme hankkeessa myös digitaalisen työkalupakin, opaskirjan, sekä visuaalisen työkalun (Co-Innovation Builder) yhteistyötä tukemaan. Korkeakoulunäkökulmasta hankkeessa tutkimme ja selvitimme teemallisesti yhteiskehittämisen ja sisäisen yrittäjyyden tieteellistä keskustelua ja opintotarjoomaa verkossa Euroopassa sekä jatkuvan oppimisen kehityskulkuja mikropätevyyksiin liittyen.

Hankkeen vaikuttavuus

Hanke ylitti reilusti hakemuksessa asettamamme tavoitteet. MOOCimme tavoitti 2400 oppijaa, yli 140 eri maasta. Oppimateriaalimme ladattiin yli 2400 kertaa. Mikropätevyyden saivat 42 master classiin valittua oppijaa. Digitaalisella työkalupakki -sivustolla oli yli 11000 unikkia kävijää. Materiaalia sieltä ladattiin yli 1600 kertaa ja 180 maassa. Co-Innovation Builder työkalua ladattiin yli 900 kertaa. (katso Kuva 1)

Hankkeen mikropätevyys rakentui kaksiosaisesta MOOC:ista, joka oli tarjolla keväällä 2020 ja jatkototeutuksesta (Master Classista), joka oli tarjolla keväällä 2021. Oppijoilla oli mahdollisuus suorittaa vain ensimmäinen xMOOC osuus, joka keskittyi itseopiskeluun tai jatkaa cMOOC osuuteen, joka koostui ryhmätyöskentelystä. Koko MOOC:in suorittaneista 42 valittiin jatkototeutukseen, jonka suorittaneet saivat mikropätevyyden.

Tyypillisesti MOOC:eissa läpimenoprosentti jää alle 10 prosenttiin (Alraimi et al. 2015; Jordan 2014). Hankkeen xMOOC osuuden läpäisyprosentti oli noin 30% ja cMOOC osuuden noin 60%, joka kuvastaa sitä miten vuorovaikutteinen MOOC onnistui erinomaisesti houkuttelemaan oppijoita yli tavoitteiden ja pitämään mielenkiintoa yllä loppuun asti. Jatkototeutuksen läpäisyprosentti oli puolestaan 95%.

Oppijoiden erilaiset taustat mahdollistavat uudet oivallukset

MOOCit ja mikropätevyydet mahdollistavat jaetun oppimiskokemuksen erilaisista taustoista tuleville oppijoille. Oppijoiden joukon heterogeenisyys omalta osaltaan haastaa siis perinteistä oppilaitosten ajattelua, jossa ryhmittelyn pohjana on usein aikaisemman koulutustason mukainen yhteneväisyys.

Kokemuksemme mukaan pitkän työuran tehnyt tohtorin tasoisen koulutuksen saanut henkilö ja vastavalmistunut uraansa aloitteleva nuori henkilö voivat kuitenkin oppia puolin ja toisin valtavasti toisiltaan. Hankkeessa saimme tästä paljon näyttöä käydessämme läpi oppijoiden reflektioita. Oppijat nimenomaan arvostivat mahdollisuutta oppia toisiltaan ja verkottua samalla globaalisti eri ikäisten ja erilaisen taustan omaavien henkilöiden kanssa.

Viestimme korkeakouluille

1. Digiaika edellyttää uudenlaista pedagogista johtajuutta. Käyttäjäystävällinen, digitaalinen oppimisalusta, joka mahdollistaa myös yhteistoiminnan oppijoiden kesken on MOOCeissa keskeinen menestystekijä. Toisaalta onnistunut oppimiskokemus edellyttää myös kaikkeen muuhunkin oppimiseen kytkeytyviä perusasioita kuten oppimistavoitteiden tai arvioinnin kriteerien huolellista määrittelyä.
   Pedagogiikkaa ja alustoja ei voi käsitellä toisistaan irrallaan, sillä onnistunut MOOC on yhdistelmä teknologiaa ja pedagogiikka, mikä puolestaan luo tarpeen uudenlaiselle pedagogiselle johtajuudelle
2. Prosessit kuntoon. Korkeakouluille keskeistä on tunnistaa, miten sisäiset prosessimme taipuvat ja mahdollistavat mikropätevyyksien ja MOOCien hyväksi lukemisen ja tuottamisen, jos tässä kehityskulussa halutaan olla mukana. Tarve jatkuvalle oppimiselle kasvaa ja vastataksemme tähän meidän tulisi huomioida sujuva ja joustava opintopolku kyseiselle kohderyhmälle.
3. Tulevaisuuden korkeakoulu. Mikropätevyydet ja MOOCit kehittyvät Euroopassa hurjaa vauhtia. On kriittistä olla tässä kehityksessä mukana. Huomio pitäisi kansallisen kontekstin lisäksi olla myös Euroopan kontekstissa ja näissä kehityskuluissa.
   Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö korostuu tulevaisuudessa. Yritysten mukaan ottaminen jo varhaisessa vaiheessa kehittämiseen mahdollistaa relevantin osaamisen syntymisen ja kohderyhmän tarpeiden ymmärtämisen. Korkeakoulut voivat toimia kriittisenä sillanrakentajana yritysten ja tutkimus-, kehitys, ja innovaatiohankkeiden välillä ja opetuksessa.

Lähteet:

• K. Alraimi, H. Zo, and A. Ciganek. 2015. Understanding the MOOCs continuance: The role of openness and reputation. In: Comput. Educ 80, pages 28–38.
• K. Jordan. 2014. Initial trends in enrolment and completion of massive open online courses. In: The International Review of Research in Open and Distributed Learning.

Kuvituskuva: www.shutterstock.com