Oletko koskaan pysähtynyt ihmettelemään asioita: kukkia niityllä, kahvipöydässä kuulemaasi keskustelua tai onnistunutta työpäivää? Oletko joskus uppoutunut hakemaan tietoa sinua kiinnostavasta asiasta?

Ihminen on lähtökohtaisesti utelias, siis halukas ihmettelemään. Haluamme selvittää asioita, tutkia ilmiöitä ja oppia uusia asioita.

Pedagogisesta näkökulmasta tätä luontaista uteliasuutta tuetaan myös opetuksessa. Tämän päivän opettajan ei tule olla pelkkä puhuva pää, jolta saa valmiit vastaukset, vaan opiskelijaa rohkaistaan olemaan utelias, etsimään tietoa ja keskustelemaan avoimesti toisten opiskelijoiden kanssa. Uteliaisuus ja ihmettelyn taito ovat valtava voimavara ja tulevaisuuden rakennusaine, joita kannattaa vahvistaa.

Ihmettely ja utelias mieli ovat rikkautta, jota kannattaa vaalia

Kehittyäkseen ja saadakseen uusia kokemuksia ihminen tarvitsee ihmettelyä ja uteliaisuutta. Ihmettely ja utelias mieli ovat rikkautta, jota kannattaa vaalia, sillä näin myös luovuus saa polttoainetta.

Ihmettely aktivoi aivojamme ja saa meidät kiinnostumaan asioista (Martela, 21.7.2023). Kun ihmettelemme, opimme uutta, ja se saa meissä aikaan onnistumisen tunteita. Mitä enemmän opimme maailmasta, sitä enemmän tiedämme, ja sitä paremmin selviydymme myös erilaisista haasteista.

Taito ihmetellä kaikkea sitä, mitä edessä näemme, on arvokas työväline (Lepistö, 14.9.2020). Ajoittain ihmiselle luontainen utelias mieli kuitenkin jumiutuu, jolloin oman pään sisällä pitkään pyörinyt ajatus urautuu eikä ongelman ratkaisemiseksi tunnu millään löytyvän uusia näkökulmia. Ihmettelyn avulla tästäkin voidaan selvitä. Ihmettelyn ansioista näkökulmat usein laajenevat. Jos ihmettely tapahtuu ääneen, saattaa myös ympärillä olevien ihmisten uteliaisuus herätä. Tämä vuorostaan voi johtaa täysin uudenlaiseen ajatteluun.

Ota mallia lapsesta – ihmettele ja kysy

Sanotaan, että ihmettely on lapsen supervoima. Lapselle ominaiseen ihmettelyyn liittyy vahvasti kysyminen. Kysymysten avulla lapsi oppii, oivaltaa asioita ja hahmottaa maailmaa. Lapsi kyselee ennakkoluulottomasti ja sitkeästi uskoen, että kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus.

Jos ihmettely on lapsen supervoima, voisiko myös aikuinen valjastaa tuon voiman käyttöönsä? Kyllä voisi, ja näin kannattaisikin tehdä. Oppimisen kannalta asioiden ihmettely, kysymysten esittäminen ja laaja-alainen uteliaisuus ovat äärimmäisen tärkeitä myös aikuisena. Kun avoimin mielin antaa ihmettelylle tilaa, on uusien asioiden oppiminen ja oivaltaminen aikuisenakin helpompaa.

Lapseen verrattuna pidämme asioita useammin niin itsestäänselvyyksinä, ettemme edes niitä ajattele. Toisaalta aikuisen mieli kokee kyselemisen herkemmin nolona. Lapsen lailla meidän tulisi kuitenkin rohkeasti esittää tyhmiäkin kysymyksiä.

Kysyminen on olennainen osa uteliaisuutta, eikä kysymysten tehtävä välttämättä olekaan vastuksen saaminen vaan ajattelun avautuminen. Luovuusprofessori Alf Rehnin mukaan paras kysymys on se, johon ei voi suoraan vastata, sillä kysymys on vahvimmillaan, kun se osoittaa, että kysyjän on ajateltava uudella tavalla (Duunitori 5.10.2022). Ihmettelemällä asioita ääneen kuka tahansa voi löytää uusia ideoita tai auttaa toista näkemään asioita uudella tavalla.

Ilman uteliaisuutta ei ole kehitystä

Uteliaisuus on kutkuttava tunne, joka ruokkii halua selvittää ja ymmärtää asioita. Koska jatkuva muutos pakottaa uudistumaan, on tärkeää olla utelias ja ihmetellä asioita uteliain mielin.

Miksi asioita sitten pitäisi uudistaa, jos mikään ei ole rikki? Totuttua tapaa on helppo perustella ja siihen tukeutua. Ilman muutosta ja uusia tapoja toimia kuitenkin heikennämme mahdollisuuttamme vaikuttaa tulevaan, ja jäämme jälkeen kehityksessä. Maailman muuttuessa tarvitsemme uteliaisuutta, joka motivoi meitä pois totutusta ja mahdollistaa kehityksen.

Hyvä esimerkki tällaisesta uteliaisuudesta ovat monet keksinnöt. Nykyään esimerkiksi somessa saattaa törmätä videoihin, joissa esitellään kodin arkea helpottavia toimintoja tai remontointiin liittyviä vinkkejä. Useat vinkit ovat syntyneet vain uteliaisuudesta kokeilla, voisiko jonkin asian tehdä vaivattomammin.

Olemme sisäsyntyisesti jo uteliaita, joten sitä taitoa on syytä vaalia. Mikään ihmettely tai uteliaisuus asioita kohtaan ei ole ajanhukkaa, sillä se mitä ihmettelet ääneen, voi johtaa johonkin merkitykselliseen. Aiempien sukupolvien ihmettelyn ansiosta meillä on esimerkiksi suurteollisuutta, sähköisiä kulkuvälineitä sekä erilaisia viestimiä – kuten tietokone, jonka avulla tämäkin teksti mahdollistui kätevästi.