Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä olikaan lapsuuden unelma-ammattisi vai oliko sitä ollenkaan? Muistatko vielä, mikä halusit olla isona? Onko työurasi askelmerkit olleet alusta lähtien selvät vai muotoutuneet hiljalleen elämänkokemuksen ja kilometrien karttuessa? Mitä teet työksesi tällä hetkellä? Osuiko lapsuuden haaveet maaliin vai tapahtuiko aivan jotain muuta?

Näillä kysymyksillä käynnistyi ammattikasvatustieteen perusopintojen uusista opintojaksoista ensimmäinen, Ammattikasvatus tieteenalana. Tämän kirjoituksen tarkoitus on avata, mitä ammattikasvatuksella tarkoitetaan ja mitä sillä on tekemistä tieteen kanssa.

Ammattikasvatus kasvatustieteen yhtenä osa-alueena

Kasvatustieteeseen yhdistyy perinteisesti yleisen kasvatustieteen, erityispedagogiikan ja aikuiskasvatustieteen haarat, joita on mahdollista opiskella yliopisto-opintoina. Tieteenalana ammattikasvatus nousee näiden rinnalle omana tieteenalanaan.

Liikumme ammattikasvatuksen alueella, kun olemme kiinnostuneita tarkastelemaan lähemmin esimerkiksi ammattiin oppimista ja kouluttautumista. Siksi ammattikorkeakoulu ja ammatillinen opettajakorkeakoulu on luonteva kotikenttä ammattikasvatukselle.

Ammattikasvatuksen kentällä koulutus, ammatit ja työ ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Voimme esimerkiksi syventyä tarkemmin omaan henkilökohtaiseen ammatilliseen kasvuumme tai tutkia muuttuvia osaamistarpeita työelämän murroksessa.

Esimerkiksi teknologisen kehityksen ja maailmaa muuttavien megatrendien valossa ammatit ja työ voidaan nähdä dynaamisina – ammatillinen osaaminen, kompetenssit ovat niissä jatkuvassa muutoksessa (Tuominen & Wihersaari 2006). Vanhoja ammatteja väistyy uusien tieltä. Näitä kaikkia voidaan tarkastella sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Ammattikasvatus sijoittuu formaalisen koulutuksen ja työelämän rajapinnoille

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa ammattiosaamista ja yleisiä työelämätaitoja (elinikäisen oppimisen avaintaidot), joita tarvitaan sekä työelämään siirtymiseksi että siellä pysymiseksi työelämän muuttuessa.

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on lisäksi antaa valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Työuran aikana tapahtuvaan osaamisen päivittämiseen liittyvä jatkuva oppiminen on myös yksi kytkös ammatilliseen koulutukseen ja siten ammattikasvatuksen kenttään.

Yhteenvetona voidaan sanoa ammattikasvatuksella tarkoitettavan organisoitua koulutusta, jonka päämääränä on ammatissa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä kasvaminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Ammattikasvatus tieteenalana tutkii ammatillista koulutusta, ammattiin ja työelämään liittyvää osaamista, oppimista ja kasvamista. Ammattikasvatus operoi formaalisen koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Työ- ja elinkeinoelämän muutos nivoutuu siten osaksi ammattikasvatuksen tutkimuksen kenttää. (Siirilä & Laukia 2021.)

Ammattikasvatustieteen perusopinnot

Haaga-Helia tarjoaa ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna Ammattikasvatustieteen perusopintoja (25 op). Opinnot ovat olleet syksyn 2023 aikana ensimmäistä kertaa Haaga-Helian avoimen AMK:n tarjonnassa.

Ammattikasvatustieteen perusopinnot käsittää ammattikasvatuksen 15 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka sisältyvät myös ammatillisen opettajan opintoihin. Näiden lisäksi perusopintoihin kuuluu uudet 10 opintopisteen laajuiset ammattikasvatustieteen täydentävät opinnot. Ne rakentuvat opintojaksoista Ammattikasvatus tieteenalana (5 op) ja Ammattipedagoginen tutkimus ja kehittäminen (5 op). Nämä yhdessä muodostavat ammattikasvatustieteen perusopintojen (25 op) kokonaisuuden.

Mitä tapahtui lapsuuden unelma-ammatillesi? Teetkö sitä kenties nyt? Millaisen matkan kuljit ja mitä siintää horisontissa? Millaisen tarinan opintosi ja työurallasi tekemät valinnat kertovat? Mitä ylipäätään ovat ammatit ja työ 2020-luvulla? Tästä kaikesta ammattikasvatus tieteenalana on kiinnostunut.

Kuva: Shutterstock