Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Yksilö ja yhteisö hyvinvoinnin asialla

Hyvinvointi on laaja käsite ja sitä voisi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa käsittelemme yksilön ja yhteisön välistä vuorovaikutusta hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kirjoittajat:

Tuija Koskimäki

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Petra Lindell

projektiasiantuntija, yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittäminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Susanna Perikangas

lehtori, palveluliiketoiminta & HR
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Katja Suihkonen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 01.12.2022

Yksilön sosiaalinen hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Siksi liittyminen ja yhteenkuuluvuus on meidän ihmisten keskeinen perustarve. Fadjukoff, Kainulainen, Pirhonen, Saaranen, Valokivi, Vauhkonen (2022) mainitsevat, että meistä välittävään yhteisöön kuuluminen, on ratkaiseva tekijä yksilön hyvinvoinnin kannalta. 

Hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia

Työn tuottavuuteen voidaan vaikuttaa eri tavoin; vahvuuksia ja kyvykkyyksiä hyödyntäen, resurssoiden ja työtä järjestellen, mutta hyvinvointi on merkittävässä roolissa työn tuottavuuteen. Mikkolan (2022) mukaan, kun ihminen voi hyvin, hän haluaa päästä muiden kanssa yhteiseen päämäärään, motivoituneena ja energisenä.

Nykypäivän tyypillisiä kognitiivisia kuormitustekijöitä ovat alasta riippumatta keskeytykset, tietotulva sekä häiriöt (Kalakoski & al. 2018). Covid-19 pandemia vaikutti monin eri tavoin yksilöiden arkielämään ja sosiaalinen kanssakäyminen vähentyi ja moni tunsi yksinäisyyden lisääntyneen (Kestilä, Härmä & Rissanen 2020). Yhteisöllisyys heikentyi kuin itsestään suurimman osan siirtyessä etätyöskentelyyn ja työyhteisön sosiaalinen ja vuorovaikutteinen kanssakäyminen vaihtui etätapaamisiksi.

Pahimmillaan tuijotettiin mustia ruutuja ilman videokuvaa ja tapaamiset supistuivat muutaman kollegan ja yhteistyötahon väliseksi digitaaliseksi tapaamiseksi. Samaan aikaan erilaisten henkistä hyvinvointia lisäävien kulttuuritapahtumien järjestäminen oli kielletty. Perheen sisäisen vuorovaikutteisuuden merkitys kasvoi tärkeäksi hyvinvointia ylläpitäväksi tekijäksi.

Sosiaaliset verkostot hyvinvoinnin edistäjinä

Yksilöiden välisiä sosiaalisia suhteita ja niiden merkitystä hyvinvointiin on tutkittu jo pitkään. Sosiaaliset suhteet – eli sosiaaliset verkostot ja niistä saatavat resurssit – ovat tärkeitä tuottavuudelle, kehitykselle ja hyvinvoinnille (Lehto, Ojanen, Nieminen, Turpeenniemi-Hujanen 2017).

Verkostoilla on tunnetusti useita hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Verkostojen avulla yksilöiden yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne vahvistuu ja mahdollisuus mm. vertaistukeen lisääntyy. Verkostoituminen kannattaa yksilön hyvinvoinnin lisäksi myös laajemman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Tästä hyvänä esimerkkinä on kansainvälisen Citizen Network Osuuskunnan ja kumppaniorganisaatioiden muodostama HyvinvointiAgora-verkosto. HyvinvointiAgora on hyvinvoinnin ekosysteemi ja ekosysteemityöskentelyn alusta, joka tarjoaa mahdollisuuden kestävään pitkäjänteiseen hyvinvointityöhön yhdessä niin yksilöiden, yritysten kuin muidenkin erilaisten yhteisöjen ja ryhmien kesken.

Pelkkä mahdollisuus yhteistyöhön verkostojen kautta ei kuitenkaan vielä vahvista hyvinvointia vaan toimiakseen verkosto vaatii vastavuoroisuutta ja luottamusta, joka syntyy yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Yhdessä ja omilla toimilla jokainen voi vaikuttaa hyvinvointiin hyvällä vuorovaikutuksella. Muun muassa työyhteisön tuki, oppiminen, hyvä asenne, auttaminen ja luottamus yhteisön jäsenten kesken ovat tärkeitä hyvinvointia ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti työtekijäkokemukseen.

Monesti ne pienimmät jutut ovat niitä merkityksellisimpiä. Kuten se, että uskaltaa sanoa hyvät asiat ääneen.

Lähteet

Fadjukoff, P., Kainulainen, S., Pirhonen, J., Saaranen, T., Valokivi, H., Vauhkonen, A. 2022. Sosiaalinen hyvinvointi turvaa terveyttä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti.

Kalakoski, V., Käpykangas, S., Valtonen, T., Selinheimo, S., Koivisto, T., Paajanen, T. & Louhimo, R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos: Helsinki.

Kestilä L., Härmä V. & Rissanen P. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntia-arvio, syksy 2020. THL.

Lehto, U-S., Ojanen M., Nieminen T., Turpeenniemi-Hujanen T. 2017. Sosiaalisten resurssien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen: sairausspesifi sosiaalinen pääoma. Sosiaalisen lääketieteen aikakausilehti.

Mikkola, J. 2022. Hyvinvoiva henkilöstö – tutkitusti yrityksen tärkein voimavara. Teoksessa Hilakari, P. (toim.). Work goes happy: paremman työelämän opas. Minea. Helsinki.

Kuva: www.shutterstock.com