Yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa monella tapaa. Esimerkiksi tutorointi on tärkeä osa opiskelijakulttuuriin sukeltamista. Kaikki opintonsa aloittavat fuksiryhmät saavat omat tutorit, jotka ohjaavat opiskelijakulttuuriin ja opintojen alkuun. Koska Haaga-Heliassa opiskelijat tekevät paljon yhteistyötä erinäisissä projekteissa ja ensimmäisen puolentoista vuoden ajan kaikki kurssit käydään oman vuosikurssin kanssa, on heti opintojen alussa olennaista ryhmäytyä.

Tutorointi auttaa opiskelijoita löytämään ystäviä, estää häirintää ja kiusaamista ja ennaltaehkäisee opintojen imusta putoamista. Kun opiskelija jo opintojen alussa löytää oman paikkansa yhteisöstä, syntyy yhteisöllisyyttä. Tämä kaikki tukee myös opiskelijahyvinvointia, mikä on Haaga-Heliassa tärkeä arvo niin arjessa kuin strategisellakin tasolla, esimerkiksi VOIMA- ja HALI-hankkeissa. Viime vuonna HALI-hankkeessa etsittiin keinoja ja ratkaisuja opiskelijahyvinvoinnin edistämiseen, ja ryhmäytymisen havaittiin olevan yksi opiskelijahyvinvoinnin avaintekijöistä.

Yhteisöllisyys tukee työelämässä terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Se ei ole pysyvä tila, vaan jatkuvassa muutoksessa. Työyhteisöissä yhteisöllisyydellä tarkoitetaan eräänlaista henkistä tilaa: yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuutta, tarjoaa turvaa yhteisön jäsenille ja auttaa hahmottamaan ympäristöä. (Salakari 2021.)

Kukaan ei saa jäädä ulkopuolelle

Haaga-Heliassa liiketoimintaa opiskeleva Iida Arpiainen toimi opiskeluaikanaan tutorina useampaankin otteeseen. Palkitsevinta Arpiaiselle on kuulla, että hänen toimintansa ansiosta moni fuksi hänen ryhmästään on myös hakenut tutoriksi, motiivinaan halu olla yhtä hyvä tutor muille kuin hän oli heille. Samasta syystä, oman loistavan tutorinsa ansiosta, Arpiainen itse lähti mukaan tutorointiin.

– Tutorointi on välillä rankkaa mutta samalla todella palkitsevaa. Taustalla on paljon työtä, pitkiä päiviä. Oli ilo kuulla, että saimme sen näyttämään niin helpolta, että touhuun voi itsekin lähteä mukaan!

Toiminnallinen yhteisö perustuu jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen (Nivala 2008). Tutorointi ei ole yksisuuntaista, vaan se antaa paljon myös tutorille itselleen. Tutorina pääsee verkostoitumaan, saa uusia ystäviä ja uutta näkökulmaa omaan käyttäytymiseen: miten voi ottaa paremmin toiset huomioon.

Arpiainen näkee tutoroinnin tärkeänä heti opintojen alussa.

– Ryhmäytyminen vaikeutuu, mitä pidemmälle opinnoissa edetään. Jos ei pääse alussa mukaan porukkaan, tippuu helposti kokonaan opinnoista pois, Arpiainen korostaa.

Ryhmäytymiseen ei kuitenkaan voida pakottaa. Aina on olemassa muutama fuksi, joka ei halua mukaan ryhmään. Mutta jos jotakuta ei oteta mukaan, siihen puututaan todella nopeasti.

Tutorointi on onnistunut, kun fuksit löytävät yhteisen sävelen, orientoituvat haagahelialaisiksi ja kokevat olevansa ryhmä. Aletaan puhua meidän vuosikurssista, meidän ryhmästä, me olemme mahtavia. Silloin kukaan ei jää ulkopuolelle.

Syksyn 2021 ryhmistä osa on ryhmäytynyt erittäin hyvin. He ovat tehneet yhteisiä Lapin-matkoja ja reissanneet yhdessä ulkomailla.

– On löydetty ihmisille sama sävel, on saatu ne orientoitua haagalaisiksi, malmilaisiksi ja täksi ryhmäksi.

Kaikenlaiset, tervetuloa – erilaisuus on rikkautta

Yhteisöllisyyden perusta on erilaisuuden hyväksyminen. Tämä edellyttää todellisia kohtaamisia sekä omien erilaisten käsitysten ja ajattelutapojen koettelemista. (Salakari 2021.) Yksi tutoroinnin kulmakivistä onkin, että jokainen kohdataan yksilönä ja kaikille löydetään paikka yhteisöstä huolimatta opiskelijan mieltymyksistä, ulkonäöstä, etnisestä taustasta tai vakaumuksesta. Yksilöiden erilaisuus tuo yhteisöön sellaista energiaa, jolla yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Yhteisöllisyys lisää luottamusta ja yhdessä luomisen ilmapiirin (Salakari 2021).

Yhteisöllisyyden rakentamisen lisäksi tutorointi on yksi ensimmäisistä avaimista asiantuntijaksi kasvamiseen. Hakkarainen (2000) on kuvannut asiantuntijaksi kasvamista yhteisöön integroitumisen prosessina. Aluksi aloittelija tarvitsee paljon tukea ja ohjausta. Myös tehtävien tulee olla yksinkertaisia ja rajattuja, jolloin aloittelija saa harjoitella asiantuntemukseen liittyviä perustaitoja tuetusti. Tätä tukemista kutsutaan älyllisten tikapuiden rakentamiseksi. (Hakkarainen 2000.) Toisin sanoen tutoreilla on työkalut tikapuiden rakentamiseksi, jotka he jakavat fuksien kanssa ja opettavat heitä käyttämään niitä.

Yhteisöllisyyden lisäksi Arpiainen kokee tärkeäksi viestintävälineiden käytön. Tutoreille voi aina laittaa matalalla kynnyksellä viestin

– Autamme vaikkapa Outlookin käytössä, tai kerromme, mistä löytyy lukkari. Mikä löytyy Outlookista, mikä Tuudosta?

Tutor on kuin leirinuotion vaalija

Tutorointi ja yhteisöllisyyden synty ovat pohjimmiltaan viestintää. Viestintä luo edellytyksiä työlle ja voimistaa sekä yhteisöllisyyttä että kulttuuria. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin, ja viestimällä yhteisöissä tämä tarve täyttyy. (ks. esim. Juholin 2013; Procom 2022.) Orientaatioviikolla järjestetään tapahtumia, opiskelijoita tuodaan yhteen ja leikitään “jäänmurtajaleikkejä”. Kaikki nämä aina opiskelijoiden tavoittamisesta tapahtumakutsuihin ja ohjelman järjestämiseen perustuvat viestinnälle.

Korona paljasti myös sen, kuinka tärkeää on kohtaaminen. Opiskelijoiden sitsi-illoissa ja fuksitapahtumissa siirtyy paljon traditioita, perinteitä ja hiljaista kulturaalista pääomaa, jota ei pystytä Zoomien ja Teamssien kautta välittämään. Pandemia on osoittanut vaaran, että on olemassa opiskelijasukupolvia, jotka eivät tunne koulutusohjelmansa tai ainejärjestönsä traditioita. Tutorin tehtävä onkin kuin pitää liekkiä yllä tarinankerrontaleirinuotiolla.

Yhteisöllisyyttä kannattaa siis vaalia opiskelija- ja työyhteisöissä. Sillä on iso merkitys niin hyvinvoinnille ja työtulokselle kuin haagahelialaiselle kulttuurille.