Liikunta vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä ja pitää yllä aineenvaihduntaa, mutta sillä on myös valtava rooli tunteiden käsittelyssä ja purkamisessa. Liikunta voi helpottaa ahdistuneisuutta ja lisää mielihyvähormoneja. Tunteet ovat osa systeemiämme, ne eivät tapahdu vain ajatuksissamme, vaan jokainen tunne tuntuu jossain kohti kehoa. Jos tunteitaan ei käsittele ja kohtaa, voi tunne jumittua kehoon ja tuntua tuki-.ja liikuntaelimistön ja ruoansulatuksen vaivoina (Mielenterveystalo).

Ajatustemme vaikutusta kehoon voi tarkastella lyhyellä ajatusleikillä. Jokainen pystyy kuvittelemaan miltä tuntuisi kohdata odottamatta hirvi liikenteessä. Hengitys muuttuu pinnalliseksi, pallea ehkä kiristyy tai takahampaat painuvat yhteen. Ajatus ja tunne kesämökin laiturilla makoilusta synnyttää miellyttäviä kehollisia aistimuksia.

Riittävään pitkään positiivisessa tunteessa viipyily, saa pallean rentoutumaan ja hengityksen muuttumaan helpoksi ja kevyeksi. Päivittäin syntyneet kehoa kuormittavat tunteet olisi hyvä päästä purkamaan mahdollisimman pian. Pelkkä keskustelu ei aina riitä, vaan moni meistä tarvitsee myös kehollisia menetelmiä.

Liikuntaa tai liikettä tunteiden purkamiseen

Kehon on usein helpompi rauhoittua, kun se saa ensin liikettä. Mindfulness ja meditointi mainitaan usein hyvänä keinona palautua ja rauhoittua ja kohdata tunteet. Jos mielessä on meneillään paljon asioita ja keho on ylivireinen, voi pysähtyminen ja paikallaanolo olla jopa vaikeaa. Siksi monelle pieni liike onkin parempi tapa palautua.

Joogaopettajamme kertoi joogatunnilla linnuista, jotka pyristelevät siipiään aina tappelun tai leikin jälkeen. Linnut ikään kuin palauttvat systeeminsä intensiivisen toiminnan jälkeen ja asettautuvat vasta voimakkaan siipien ravistelun jälkeen lepoon. Moni on nähnyt kissan tai koiran venyttelevän raajojaan ja venytyksen aikana tärisyttävän lihaksia ennen lepoon laskeutumista. Tärinä purkaa kehoon pakkautunutta jännitystä. Me ihmiset olemme sivistyksen myötä opetelleet itsemme pois tästä kehon luonnollisesta tavasta purkaa jännitystä.

Kehon liikuttaminen ja pieni fyysinen vireystilan nostaminen voikin olla avain siihen, että keho-mielisysteemi voi rauhoittua. Asettautuminen lepoon voi olla helpompaa pienen aktiivisen palauttavan kävelyn jälkeen. Aina ei tarvita edes kävelyä, vaan kehon raajojen ravistelu tai intuitiivinen kehon liikuttelu ja vartalon kierrot ennen rentoutumista tai nukahtamista voivat auttaa palautumisen käynnistymistä. Myös kehon luonnollista tärinää hyödyntävä rentoutusmenetelmä TRE:n (Trauma Releasing exercise), on sanottu auttavan tunteiden ja keholliseen stressiin purkamiseen.

Kaikilla lihaksilla on anatominen ja emotionaalinen tehtävä

Sanotaan että kaikilla lihaksilla on anatominen ja emotionaalinen tehtävä. Tutkimuksissa käy ilmi, että fyysinen kunto vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin, oppimiseen ja muistamiseen (Siira & Saarinen 2021; UKK s.a).

Pallea säätelee hengitystä. Kun pallea on rento ja vahva, sujuu hengittäminen vaivattomasti. Pallea reagoi helposti stressiin, mutta paljon liikkuvan henkilön pallea on harjaantunut voimakkaaseen hengitykseen, ja se rentoutuu helpommin. Vapautunut hengitys poistaa jännittyneisyyden ja stressin tunnetta. (Siira & Saarinen 2021.)

Keskimmäisen pakaralihaksen kunto vaikuttaa tunteisiimme ja käsityksiimme omasta voimasta. Lihaksen ollessa vahva, on asentomme vakaa. Meidän on helpompi ottaa vastaan ympärillämme tapahtuva. Myös kasvojen lihakset mukautuvat tunteisiimme. Purentalihakset aktivoituvat ärtymyksen ja suuttumuksen hetkellä, ja joillain myös keskittymistä vaativissa tilanteissa. (Siira & Saarinen 2021.)

Keholle ja sen lihaksille tulisi tietoisesti antaa rentouttavia kokemuksia. Aina rentouttamisen ei tarvitse olla aktiivista rentouttamista, vaan myös mielikuvat ja positiiviset ajatukset vaikuttavat koko kehoon. Jopa tekohymy voi aktivoida mielihyvähormoneita.