Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Traumatisoituneen ohjauksessa tarvitaan myötätuntoa

Traumat ovat inhimillisiä ja osa ihmisten elämää. Ne ovat tänä päivänä läsnä myös monessa ohjaustilanteessa.

Julkaistu : 17.09.2021

Meistä moni on kokenut elämässään traumaattisia tapahtumia tai joutunut traumaattisiin tilanteisiin. Psyykkinen trauma syntyy esimerkiksi silloin, kun ihminen on silminnäkijänä tai uhrina välillisesti tai hän saa tietoa tapahtuneesta. Tai kun hän kokee olevansa hengenvaarassa, kokee vakavan loukkaantumisen uhan tai hänen ruumiillista koskemattomuutta on loukattu. Ihminen kokee silloin pelkoa, kauhua tai inhoa, johon liittyy avuttomuuden tunne. Jokainen ihminen kokee trauman eri tavoin ja käsittelee sitä eri tavoin. Osalla meistä on ollut mahdollisuus käsitellä traumatilanteita ja osalla taas jostain syystä tähän ei ole ollut mahdollisuutta.

Turvapaikanhakijan trauma voi näkyä ohjaustilanteessa

MALVA-hankkeessa on ohjauksessa asiakkaita, jotka ovat tulleet turvapaikanhakijoina Suomeen. He hakevat suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Pakolainen puolestaan on henkilö, jolle on jo myönnetty turvapaikka tai hän on saapunut Suomeen pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakijat hakevat turvaa eri syistä, esimerkiksi lähtevät pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta.

On tavallista, että he ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia, jotka voivat heijastua vielä ohjaustilanteisiin. Trauma voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, pelkoa, surullisuutta, univaikeuksia tai vihaa. Käsittelemättömänä ja hoitamattomana trauma voi näkyä muun muassa oppimisen vaikeutena, vaikeuttaa vireystilan säätelyä ja heijastua kykyyn toimia sosiaalisissa suhteissa. Se voi näkyä esimerkiksi huomiota tavoittelevana käyttäytymisenä, itsesyytöksinä, surumielisyytenä tai vetäytymisenä. Silloin ohjaustilanteessa tarvitaan ennen kaikkea myötätuntoa.

Ohjaajan täytyy ymmärtää myös omia reaktioitaan

Myötätunto ohjaustilanteissa on sitä, että ohjaaja arvostaa asiakasta ja hänen inhimillisiä tunteitaan sekä näkee hänet kokonaisena ihmisenä ja hänen elämänsä kokonaisuutena. Myötätunto luo turvallisuuden tunnetta, joka on pohjana traumatisoituneen asiakkaan ja ohjaajan väliselle vuorovaikutukselle.

Myötätunto vahvistaa ja auttaa käsittelemään kielteisiä tunteita ja mahdollistaa omalta osaltaan niistä vapautumista. Myötätunnon lisäksi tarvitaan turvallista ilmapiiriä, luottamuksen rakentamista, aikaa ja voimauttavaa, asiakaslähtöistä ohjausta.

Ohjaustilanteissa ohjaajan tulee ymmärtää, että asiakkaalle on tapahtunut jotain, johon kumpikaan ei ole voinut vaikuttaa, ja joka heijastuu kuitenkin asiakkaan elämään edelleen. Tätä kutsutaan ohjauksessa traumainformoiduksi orientaatioksi. Samalla ohjaaja saa ymmärrystä asiakkaan vuorovaikutukseen ja toiminnan ymmärtämiseen. Se auttaa myös ohjaajaa tarkkailemaan omia reaktioitaan, erottamaan ja ymmärtämään niitä.

Turvallisessa suhteessa rakennetaan luottamusta

Turvallisessa ohjaussuhteessa rakennetaan luottamusta, kiinnitetään huomiota tähän päivään, tässä tilanteessa ja tilassa olemiseen sekä siihen mikä juuri tässä tilanteessa on tärkeää. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Sitä rakennetaan vähitellen pala palalta, kun ohjaaja ja asiakas pohtivat yhdessä eri tilanteita, antavat niille yhdessä erilaisia merkityksiä, selkiyttävät niitä ja rakentavat yhdessä uudenlaista ymmärrystä tulevaisuuteen, jossa asiakkaan tavoitteet ja voimaantuminen ovat keskiössä.

Voimaantumisessa toteutuukin yhtä aikaa asiakkaan henkilökohtainen toipumisen prosessi ja sosiaalinen vuorovaikutuksen prosessi. Voimauttavassa ohjauksessa ovat silloin läsnä myönteisyys, arvostus, luottamus, vapaus, vastuu, ilmapiiri ja niiden välinen yhteys. Ohjaaja on asiakkaan rinnalla kulkija ja peili nykytilanteeseen, jossa on mahdollista kokea myötätuntoa, turvallisuutta ja voimauttavia hetkiä. Trauma on inhimillistä kuten vuorovaikutus ja ihmissuhteetkin, joissa myötätunto on avain ymmärrykseen.

Kirjallisuutta

  • Pessi, A. B., Martela, F. & Paakkanen, M. (toim). 2017. Myötätunnon mullistava voima. PS-Kustannus. Jyväskylä.
  • Sarvela, K. & Auvinen, E. 2020. Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books. Helsinki.
  • Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Väitöskirja. Oulun yliopisto.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman MALVA-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset työttömät alle 30-vuotiaat nuoret ja yli 54-vuotiaat aikuiset, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Toisena kohderyhmänä ovat yritykset, työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille, sekä niiden työpaikkaohjaajat, joiden työtä ja työssä jaksamista hankkeessa luoduilla käytänteillä pyritään helpottamaan.