Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Positiivinen psykologia ja johtaminen opettajan työn tukena 

Opettajan työssä positiivisen johtamisen merkitys korostuu oppilaiden tukemisessa ja yhteisön rakentamisessa – erityisesti pandemian jälkeisessä yhteisöjen ja arkirutiinien uudelleen kokoamisen ajassa. Pandemia kuitenkin tuli ja meni, miksi puhumme siitä edelleen?

Kirjoittajat:

Petra Lindell

projektiasiantuntija, yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittäminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Susanna Perikangas

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sini Garam

projektipäällikkö, opettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 22.09.2023

“Me jäimme niin yksin korona-aikana, ettemme vieläkään osaa oikein opiskella”, kertoi kolmannen vuoden opiskelija tunteistaan hiljattain. Siksi haluamme puhua pandemian vaikutuksesta edelleen.

Positiivinen psykologia ja johtaminen tarjoavat tärkeän kehyksen holistisen hyvinvoinnin edistämiseen myös korkeakouluissa, ihan jokaista opiskelijaa ja opettajaa ajatellen. Olemme työssämme todenneet, miten turvallinen toimintaympäristö ja välittämisen kokemus edistävät niin hyvinvointia kuin tehokasta yhteistyötä.

Opettajan merkitys tukijana, kannustajana ja yhteisön rakentajana on kasvanut entisestään

Hyvinvoiva ihminen on keskeisessä roolissa nyky-yhteiskunnassa, jossa moninaiset tekijät luovat turvattomuutta ja epävarmuutta. Perinteisesti oppilaitokset ovat tarjonneet opiskelijoilleen turvallisen yhteisön, johon kuulua.

Hyvinvoivassa oppimisympäristössä ihmiset tuntevat arvostusta, psykologista turvaa ja olevansa osa yhteisöä. Olemme kuitenkin huolissamme, sillä monet hyväksi todetut, opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua tukevat toimintamallit ja turvaa tuovat arjen rakenteet, muuttuivat pandemian aikana.

Vaikka rajoituksista päästiin, elämä ei palannut oppilaitoksissakaan täysin entiselleen ja seuraukset näkyvät vieläkin. Poissaolot tunneilta ovat arkipäivää ja oppilaitoksen yhteisöllinen rooli tuntuu heikentyneen. Moni opiskelijoista tuntuu kamppailevan oman toimijuuden ja pystyvyyden kanssa. Tehtäviä jää tekemättä eikä voimavaroja itsensä johtamiseen ole. Opiskelijoiden pahoinvointi ja opiskeluhaasteet tuntuvat entistä enemmän myös opettajien arjessa.

Samaan aikaan osa opiskelijoista on kuin kala vedessä opiskelutavasta riippumatta. Heidän itsetuntemuksensa ja itsensä johtaminen on kohdillaan eikä motivaatiota puutu. Erot opiskelijoiden välillä ovat valtavia. Opiskelijan tukeminen juuri oikealla tavalla vaatii opettajalta paljon ja opettajan roolin merkitys tukijana, kannustajana ja yhteisön rakentajana on kasvanut entisestään.

Läsnäolosta, aitoudesta ja vuorovaikutuksesta syntyy välittämistä

Opettaja on aina ollut moniosaaja, mutta opiskelijoiden haasteiden kasvaessa olemme ymmärtäneet, että meidän opettajien on taas aika muistuttaa itseämme positiivisen psykologian ja johtamisen keinoista opetuksessa. Positiivinen psykologia ja johtaminen tarjoavat arvokkaita näkökulmia haasteiden selättämiseen aika matalalla kynnyksellä.

Positiivinen psykologia perustuu ihmiskäsitykseen, jossa korostetaan ihmisten luontaista halua kehittyä ja tehdä parhaansa. Positiivinen johtaminen puolestaan pyrkii luomaan hyvinvoivan työyhteisön, jossa hyödynnetään yksilöllisiä vahvuuksia. Perusteena on mahdollisuuksien näkeminen, ratkaisukeskeisyys ja henkilökohtaisen vastuun ottaminen.

Tasapainoilu näiden kolmen asian välillä on opettajalle toki tuttua. Tämän tasapainoilun tueksi olemme ottaneet osaksi arkeamme tavan tarkastella työtämme näkökulmasta, jossa opettaja ja oppilaat muodostavat yhteisön. Sellaisen yhteisön, jossa hyödynnetään yksilöiden vahvuuksia moninaisesti.

Olemme tietoisesti panostaneet siihen, että pyrimme säilyttämään ja vahvistamaan opiskelijan voimavaroja haasteiden ja muutosten keskellä sekä luomaan arvostuksen ja psykologisen turvallisuuden tunnetta. Katsomme silmiin, annamme opiskelijoille mahdollisuuksia tulla puhumaan, annamme palautetta, kuuntelemme, kannustamme ja jätämme tunneilla tilaa sille, että opettajan luokse voi tulla.

Tuntuu koskettavalta kuulla opiskelijan sanovan “Kiitos kun huomasit haasteeni”. Läsnäolosta, aitoudesta ja vuorovaikutuksesta syntyy välittämistä – ihmisen kokoisia ympäristöjä, joissa opiskelijamme tuntevat tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi osana yhteisöä.

Positiivisen psykologian keinoin kohti hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä

Positiivisen johtamisen ja organisoinnin kautta voimme turvata ja vahvistaa voimavaratekijöitä, jotka kantavat myös haasteissa ja muutoksissa (Wenström 2022). Näiden periaatteiden avulla voimme myös turvata ja vahvistaa opiskelijayhteisöjä, jossa jokainen voi kukoistaa omana itsenään ja saavuttaa parhaan potentiaalinsa. Tämä puolestaan edistää oppimista, luovuutta ja hyvinvointia kaikilla tasoilla.

Samalla pidämme mielessä sen, että samoin neuvoin voimme luovia myös työyhteisössämme edistääksemme omaa ja työyhteisön hyvinvointia. Katsotaan silmiin, annetaan toisillemme tilaa olla ja jutella, kuunnellaan ja kannustetaan toisiamme. Yhdessä voimme ylläpitää turvallista ja inhimillistä, inspiroivaa ja kannustavaa, hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä.

Lähteet

Wenström, S. 2022. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-kustannus. Keuruu.

Kuva: Shutterstock