Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Minä itse työhyvinvointini edistäjänä

Liikunnanohjaustyötä tekevät ammattilaiset kokoontuivat pohtimaan YHDESSÄ-hankkeen puitteissa, kuinka kukin itse voisi yksilönä edistää omaa työhyvinvointiaan.

Kirjoittajat:

Paula Harmokivi-Saloranta

yliopettaja, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tiina Laiho

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sirpa Laitinen-Väänänen

johtava tutkija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.11.2023

YHDESSÄ-hankkeessa toteutettiin kevään 2023 aikana verkossa ohjattuja ryhmätapaamisia. Jokainen ryhmä, joka rakentui eri kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevistä, kokoontui kuusi kertaa. Tapaamisissa keskityttiin niihin tekijöihin, joihin kukin itse työntekijänä voi vaikuttaa oman työhyvinvointinsa edistämiseksi.

”Pystyn itse vaikuttamaan asioihin”, totesi eräs ryhmätapaamisiin osallistunut. Ja näin se myös usein on. Työssä, työympäristössä ja työyhteisössä on paljon asioita, joihin itse voimme vaikuttaa, ja tätä kautta voimme vaikuttaa myös meidän omaan työhyvinvointiimme. On hyvä tiedostaa ne seikat, joita omassa työssään voi ja ei voi muuttaa. Tämä tiedostaminen vahvistaa työnhallinnan tunnetta ja voimaannuttaa.

Vaikutusmahdollisuuksien tunnistamisen hyödyt eivät rajaudu pelkästään omaan työhyvinvointiimme. Ryhmätapaamisiin osallistuneet huomasivat, miten omalla käyttäytymisellä – esimerkiksi kohtaamisella, kuuntelemisella sekä tuomalla rakentavia ja perusteltuja ehdotuksia johtamiseen ja työyhteisön toimintaan – voi edistää laajemminkin työhyvinvointia. On tärkeää havaita, että omalla positiivisella asenteella ja suhtautumisella muihin voi parantaa koko työyhteisön toimintaa.

Pysähdy, tutki ja tunnista

Usein työssä koetaan, että vauhti vain kiihtyy, ja työntekijät menevät virran mukana. Joskus on tärkeää pysähtyä, tutkia ja tunnistaa, mikä vaikuttaa omaan työhyvinvointiin, ja mihin voi itse vaikuttaa.

YHDESSÄ-hankkeen kevään ryhmätapaamiset tarjosivat osallistujille mahdollisuuden pysähtyä tutkimaan omaa työhyvinvointiaan yhdessä vertaisten kanssa fasilitaattorin ohjauksen tuella. Pysähtyminen ja keskustelu vertaisten kanssa auttoi tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka tuottavat iloa ja vahvistavat omia voimavaroja. Yhtä tärkeää keskusteluissa oli tunnistaa niitä asioita, jotka vievät energiaa ja kuluttavat voimia. Aina näitä kuluttavia tekijöitä ei voi poistaa, mutta niihin voi suhtautua eri tavalla. On myös mahdollista etsiä sellaisia keinoja, jotka palauttavat kuormittavista hetkistä.

Työhyvinvointiin vaikuttavat myös vapaa-aika, perhe ja muut ihmissuhteet. Omaa vapaa-aikaa kannattaa myös tutkia ja etsiä sellaisia keinoja, jotka palauttavat ja antavat energiaa. Vapaa-ajalla palautumisen lisäksi on tärkeää, että työntekijä pystyy palautumaan työpäivän aikana esimerkiksi taukoja pitämällä.

Työhyvinvointi rakennetaan kestävälle pohjalle

Työhön sitoutunut työntekijä haluaa antaa kaiken itsestään työlle. Kiinnostava työ imee mukaansa. Välillä voikin olla vaikeaa kieltäytyä kiinnostavista työtehtävistä, yhteistyöpyynnöistä tai oman alan tapaamisista, seminaareista ja webinaareista.

Oman työnkuvan kirkastaminen voi auttaa tunnistamaan, mitkä ovat tällä hetkellä ne tärkeimmät työtehtävät ja mihin asioihin kannattaa tarttua. Usein jostain voi myös kieltäytyä. Tunnista siis rajasi ja suojele niitä. Jokaisen työntekijän onkin syytä harjoitella sanomaan ”ei”.

Aina ei tarvitse olla huippuvireessä. Tärkeintä on, että työhyvinvointi on rakennettu kestävälle tietoiselle pohjalle, jossa omat voimavarojen rajat on tunnistettu ja niistä pidetään kiinni.

Tämä teksti perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan YHDESSÄ – Verkkovälitteiseksi yhteisöksi liikunnanohjaustyötä tekevät -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja tutkitaan verkossa toteutuvan ryhmäohjauksen merkitystä liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointiin ja sosiaaliseen tukeen.