Yrittäminen ja erehtyminen on sallittua, virheistä voi puhua turvallisessa ilmapiirissä ja epäonnistumisista kyetään menemään eteenpäin ilman kohtuutonta itsensä tai muiden syyttämistä. Ilmapiiri on kannustava ja eteenpäin katsova. Yhteisöllisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus elävät arjen kohtaamisissa kasvotusten tai etänä muita arvostaen ja kunnioittaen.

Maailman parhaassa korkeakoulussa voidaan hyvin.

Miten opiskelijoiden mielenterveyttä voi tukea?

Maailman parhaassa korkeakoulussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus sekä esteettömyys näkyvät oppilaitoksessa sanoina ja tekoina, ei pelkästään kirjattuina suunnitelmina nettisivuilla. Opiskelijan tuen tarve määräytyy opetuksen toteutuksen sekä yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien mukaan (ESOK).

Opintojen keskeyttäminen tapahtuu todennäköisimmin kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana (Gallego ym. 2021, 1). Keskeyttämisen taustalla on monesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia (Hjorth ym.2016). Siksi opiskelijan sitouttaminen korkeakouluun on ensisijaisen tärkeää.

Positiivinen mielenterveys on yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, johon kannattaa sijoittaa kaikilla kouluasteilla. Positiiviseen mielenterveyteen tähtäävät interventiot ja opetus toimivat suojana mielenterveyskriisiä vastaan. Oppilaitoksen strategian ja arvojen tulee tukea opiskelijoiden valmistumista ja koko korkeakoulun hyvinvointia.

Mikäli opiskelijan toimintakyky suhteessa opintoihin on alentunut sairaspoissaolon, sairauden tai opiskeluoikeuden päättymisen vuoksi, YTHS:n (2021, 6‒7) kanssa voi pitää yhteisen opiskeluterveysneuvottelun. Aloitteen tekee opiskelija, mutta korkeakoulun henkilökunta voi tukea opiskelijaa varaamaan neuvottelua varten ajan YTHS:lle.

Psykologiset hyvinvoinnin taidot opetussuunnitelmaan?

Korkeakouluopinnot ovat nuoren aikuisen elämässä siirtymävaihe, johon liittyy monenlaisia muutoksia. Myös korkeakouluopinnot sinällään ovat uutta ja erilaista aiempiin kouluasteisiin verrattuna, aloittipa opinnot missä iässä tahansa. Itseohjautuvuus ja minäpystyvyys korostuvat kykyinä selviytyä opinnoissa eteenpäin.

Päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin opetetaan tunnetaitoja, ja samoin työpaikoilla on monella tapaa satsattu psyykkiseen hyvinvointiin. Korkeakouluopiskelijat ovat tässä suhteessa väliinputoajia.

Voisiko maailman paras korkeakoulu ollakin sellainen, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijoille opetettaisiin opetussuunnitelman mukaisesti mielenterveystaitoja?

Ensimmäisenä vuotena korkeakoulu tarjoaisi opintojaksoja, joissa opiskelijat oppisivat positiivisen psykologian keinoin itsereflektiota ja mindfullnessia keskittymiskyvyn parantamiseksi. Opintojaksot tarjoaisivat turvallisen tilan, jossa he voisivat pohtia kokemuksiaan, tutkia henkilökohtaisia ja akateemisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, rakentaa henkilökohtaisia suhteita korkeakouluun ja henkilökuntaan sekä kehittää sosiaalista ja psykologista hyvinvointia. (Vuckovic 2019, 173.) Opintojaksolla opeteltaisiin resilienssin vahvistamista, itsemyötätunnon taitoja sekä terveiden rajojen ylläpitoa, jotka kaikki toimivat puskureina stressiä vastaan ja auttavat selviytymään stressistä eteenpäin. Lisäksi opinnoissa pohdittaisiin vuorovaikutustilanteita, niiden haasteita ja omia vuorovaikutustaitoja.

Omien vahvuuksien tiedostaminen ja kehittäminen tuovat voimavaroja elämään. Kaikki nämä taidot ovat paitsi opiskelu- myös hyödyllisiä työelämätaitoja.

Psyykettä suojaavia keinoja voi oppia ja opettaa. Voisiko meidän ja teidän korkeakoulu olla maailman paras korkeakoulu sillä tavalla, että se satsaisi opiskelijoiden mielen hyvinvointiin tarjoamalla positiivista mielenterveyttä tukevia opintojaksoja?