Olemme TOURIST*-hankkeen parissa miettineet kestäviä keinoja lisätä lähimatkailua kaikissa partnerimaissa. Metsät ovat aina olleet lähellä suomalaisen sielua ja sydäntä. Metsissä vietetty aika tekee hyvää terveydelle – kaikkialla maailmassa.

Metsäkylpyjen anatomia

Japanilaiset ovat konseptoineet metsässä liikkumisen terveyshyödyt termin Shinrin-yoku (metsäkylpy) alle. Monelle voi olla yllätys, että Japani on Suomen tavoin maailman metsäisimpiä maita. Japanilaiset lääkärit alkoivat suositella metsäkylpyjä jo 1980-luvulla, kun he huomasivat kaupunkilaisten tarvitsevan rauhoittavaa vastapainoa teknologialle, ruuhkille, stressille ja saasteille. Tutkimusten mukaan metsässä verenpaine laskee, stressihormoni kortisolin eritys vähenee, immuunijärjestelmä vahvistuu, positiiviset ajatukset lisääntyvät, keskittymiskyky paranee ja mieli virkistyy.

Luonnon parantava voima

Yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, 30 vuoden kuluttua jo 75 %. Koronan takia olemme olleet entistä enemmän kiinni etäkokouksissa ja koukussa teknologiaan. Metsäkylvyt tarjoavat rauhallisen vastapainon digilaitteiden täyttämälle elämälle.

Metsässä voi istua kivelle tai sammalmättäälle, kuunnella linnunlaulua tai puron solinaa, koskettaa karheaa jäkälää tai ikivanhaa kaarnaa, nähdä kevään ensimmäiset kukat tai syksyn värikkäät lehdet, haistaa metsämullan, suopursujen ja mäntyjen tuoksun. Metsässä voi bongata lintuja ja muita eläimiä. Metsä tarjoaa myös makunautintoja marjojen ja sienien muodossa. Talvinen metsäluonto hivelee esteetikon silmää ja rentouttaa kulkijan. Kaikki aistit heräävät metsässä.   

Luonnossa vietetty aika parantaa myös ongelmanratkaisukykyä ja lisää luovuutta. Taiteilijat ovat aina hakeneet inspiraatiota luonnosta. Akseli Gallén-Kallelan ja Eero Järnefeltin taideteokset Kolin metsistä ovat osa suomalaista sielunmaisemaa yhtä lailla kuin Sibeliuksen sinfoniat ja Kalevalan mytologia. Kun vietämme aikaa luonnossa, muistamme olevamme osa jotain suurempaa.

Suomalaisten läheinen metsäsuhde: avain onnellisuuteen?

Suomalaiset ovat myös tilastojen mukaan metsäkansaa, sillä maassamme on yli 600000 metsänomistajaa. Jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää, tulisi avohakkuiden sijaan suosia metsän jatkuvaa kasvatusta, jolloin metsät voivat paremmin hidastaa ilmastonmuutosta ja toimia hiilinieluna. 

Metsä on kuitenkin paljon muutakin kuin hiilinielu. Suomalaisten mahdollisuus läheiseen luontosuhteeseen on yksi syy siihen, että Suomi on YK:n onnellisuusraportin ykkössijalla myös tänä vuonna. Ihmiset ovat onnellisempia, kun heidän lähellään on puita. Kaupungeissa puut lisäksi puhdistavat ilmaa, viilentävät lämpötilaa sekä vähentävät pölyä ja melua. Puut ovat kaupunkisuunnittelussa ihan yhtä tärkeitä kuin tiet ja tietoliikenneyhteydet.

Luonnon parantava voima on meille erityisen tärkeää juuri nyt, kun ihmiskontakteja täytyy vähentää. Islantilaiset suosittelevat halipulasta kärsiville puiden halaamista. Lähes puuttomassa Islannissa se voi olla vaikeaa, mutta Suomesta jokaiselle löytyy oma halipuu. Maamme on nimittäin Euroopan metsäisin: 73 % maapinta-alastamme on metsää.

Mihin mennä metsäkylpyyn?

Suomen 40 kansallispuistoa tarjoavat monipuolisia metsäelämyksiä, mutta niissä on viime aikoina ollut ruuhkaista. Suomen mittakaavassa pääkaupunkiseudun kansallispuistoja voidaan jo pitää massamatkailukohteina. Viime vuonna Metsähallituksen hoitamille suojelu- ja retkeilyalueille tehtiin yli seitsemän miljoonaa vierailua.

Kun ymmärtää metsien merkityksen terveydelle, haluaa myös huolehtia niistä. Roskat, ruuhkat ja räyhääminen eivät kuulu metsään. Metsähallitus onkin tehnyt koronakevään aikana retkietiketin luonnossa liikkujien opastamiseksi.

Jos Nuuksion täydet parkkipaikat eivät enää houkuta, voi metsäkylpyjä harjoittaa kaukaisemmissa kansallispuistoissa. Esimerkiksi Tiilikkajärven ja Koloveden kansallispuistoissa on vuosittain vain vähän kävijöitä. Oma lähimetsä voi kuitenkin olla se paras ja helpoin kohde arkisille metsäkylvyille. Säännöllinen kontakti luontoon on hyvä tapa ylläpitää omaa hyvinvointia. Kylpemään voi mennä vaikka joka päivä ja seurata luonnon heräämistä uuteen vuodenaikaan.

P.S. Jos kiinnostuit aiheesta, kannattaa lähteä metsään…ja takuulla yllätyt! Metsän merkityksestä ja metsäkylvyistä voit lukea lisää esimerkiksi näistä kirjoista:

Jokiranta, A., Juntti, P., Ruohonen, A. & Räinä, J. 2019. Metsä meidän jälkeemme. (Tieto-Finlandia 2019)

Li, Q. 2019. Into the forest – How trees can help you find health and happiness. (Kauniisti kuvitettu perusteos metsäkylpyjen terveysvaikutuksista)

*TOURIST-projekti: Hankkeen tavoite on luoda kestävän matkailun ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien osaamiskeskuksia Thaimaahan ja Vietnamiin. Lisää projektista voit lukea täältä.