Kuinka puhut itsellesi vastaavassa tilanteessa, kun koet vastoinkäymisiä tai kun sairaudesta paraneminen ei sujukaan suunnittelemassasi aikataulussa? Grandellin (2015) Itsemyötätunto-kirjassa kuvataan, kuinka myötätunnon antaminen itselle on usein vaikeaa. Monet meistä osaavat myötätunnon osoittamisen muille, mutta itseä on tapana jopa sättiä ja syyllistää.

Itsemyötätunnolla tarkoitetaan sitä, että suhtautuu yhtä ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti itseensä kuin suhtautuisi ystäväänsä. Itsemyötätunto koostuu kahdesta eri vaiheesta: Ensimmäisessä vaiheessa huomaa oman tunteensa tai kärsimyksensä, jota pyrkii välttelemään. Seuraavassa vaiheessa ihminen haluaa ja kykenee lievittämään tätä kärsimystä eri keinoin.

Miksi itsemyötätunto on tärkeää?

Elämme maailmassa, jossa on rajattomasti mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää itseään ja jossa työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet. Digitaalisuus ja mediateollisuus ovat luoneet meille illuusion onnellisuudesta ja hyvinvoinnista, johon tulisi poikkeuksetta pyrkiä. Voimme kokea riittämättömyyttä ja ulkonäköpaineita sekä asettaa tiedostamatta itsellemme sääntöjä tai rajoja, joiden toteuttaminen syö hyvinvointia, vaikka tarkoitus olisi päinvastainen. Liikunnan, ravitsemuksen ja unen tulisi olla ihanne-elämässä kaikkien suositusten mukaista, ja pelkällä sisulla ja päättäväisyydellä on mahdollista edetä mihin vain.

Syntyy illuusio siitä, että vastoinkäymiset eivät kuulu elämään. Hyvinvointitekoihin, liikuntaan, terveelliseen ravitsemukseen ja parempaan uneen syntyy helposti ankaran sisäisen puheen vaatimuksia ”Minun täytyy, minun pitää. Olen laiska ja saamaton, kun en tuotakaan tehnyt.” Itsemyötätunnolla on mahdollista tuoda arkeen turvallisuuden tunnetta ja lievittää ahdistuneisuutta tai stressiä.

Grandell kuvaa kirjassaan, kuinka oman toiminnan säätelyn taustalla on sisäänrakennettuja valmiuksia ja yksi niistä on suojavalmius. Sen tarkoitus on huolehtia suojaamisestasi, eli pitää vaarat loitolla. Suojavalmius voi joskus olla yliaktivoituneena ja aiheuttaa esimerkiksi turhaa huolehtimista, murehtimista, ahdistumista tai valtavaa itsekritiikkiä epäonnistumisen hetkellä. Elämänkokemukset ja geeniperimä vaikuttavat siihen, kuinka vahva suojavalmius kullakin on.

Suojavalmiuden lisäksi toinen keskeinen valmius on myötätuntovalmius. Se on mielesi vastapaino suojavalmiudelle. Myötätuntovalmiuden tarkoituksena on sallia pysähtyminen ja turvan tunne ja huomata asioiden olevan hyvin juuri tässä hetkessä. Myötätuntovalmius aktivoituu hetkissä, joissa koet olevasi turvassa ja joissa voit rentoutua ja rauhoittua. Tallaisia hetkiä voi kokea jonkin rentouttavan tekemisen parissa, luonnossa tai hyvässä seurassa. Näissä tilanteissa kehon palautuminen usein käynnistyy ja hermosto ja ruoansulatus toimivat moitteettomasti. Itsemyötätunto on yksi myötätuntovalmiuden ilmentymä.

Keinoja itsemyötätunnon herättelyyn

Harjoittelemalla itsemyötätuntoa voit parantaa tutkimusten mukaan luovuutta, onnellisuutta, optimistisuutta, inspiraatiota, innostusta sekä vähentää stressiä, ahdistusta ja epäonnistumisen pelkoa (Nyyti 2022). Alla muutamia keinoja itsemyötätunnon herättelyyn.

• Huomaa tunteet ja sisäinen puhe
  Itsemyötätunnon tilaan päästään huomaamalla ja hyväksymällä omat tunteet ja sisäinen puhe. Itseään ei kannata sättiä ankarasta puheesta, vaan tärkeämpää on huomata ja havainnoida puheen sävy.
• Osoita fyysistä ja sanallista myötätuntoa
  Kun pieni lapsi kaatuu, suojavalmius aktivoituu ja hän hakee myötätuntoa itkemällä ja hakeutumalla turvallisen aikuisen seuraan. Lapsi saa sylin, silitystä ja rauhoittavaa puhetta. Lapsen suojavalmius rauhoittuu ja myötätunnon avulla hän on taas mukavassa ja rauhallisessa mielentilassa. Omaa myötätuntovalmiutta voi kehittää käyttämällä lapsen tarvitsemia rauhoittelukeinoja itseensä. Silitä tai halaa itseäsi tai puhu itsellesi rauhoittavasti hetkellä, jolloin huomaat sisäisen puheesi olevan ahdistavaa, kritisioivaa tai väsyttävän vaativaa.
• Tee jotain rentouttavaa
  Myötätuntovalmiuden aktivoituminen vaatii sitä, että keho on palutuneessa tilassa. Tee jotain, mikä saa elimistön rauhoittumaan: sauno, lue tai mene luontoon aistimaan maata jalkojen alla ja ääniä metsässä.
• Matki hyvää ystävää
  Mieti, mitä hyvä ystävä tai kollega sanoisi sinulle rauhoittaakseen mieltäsi. Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselleen samalla tavalla kuin puhuisi ystävälleen (Nyyti 2022).
• Huomaa hyvä
  Kirjaa viikoittain ylös asiat, joissa olet onnistunut tai joista olet kiitollinen. Hyvän huomaaminen lisää tyytyväisyyden tunnetta.