Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Istummeko itsemme uuvuksiin?

Istut aamulla tietokoneen ääreen ja vastailet viesteihin ensimmäisen tunnin ajan, jonka jälkeen keskityt kahden tunnin etäpalaveriin. Lähes huomaamatta olet istunut kolme tuntia, ja alaselkä tuntuu puutuneelta sekä niska-hartiaseutua kolottaa. Sama jatkuu lounaan jälkeen. Työpäivän päättyessä tajuat, että olet ollut paikallaan lähes koko päivän. Kuulostaako tutulta?

Kirjoittajat:

Ahti Romo

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 29.08.2024

Liikunnan ja liikkumisen positiiviset vaikutukset ovat monelle tuttuja ja usein esille tuotuja, mutta nostetaan kuitenkin esille muutama ehkä vähemmälle huomiolle jäänyt hyöty. Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi liikkuminen parantaa aivojen hapen saantia ja edistää näin ollen yleistä toimintakykyä, virkistää muistia ja tehostaa oppimista. Kestävyysliikunta erityisesti vähentää myös kehon tulehdusta, kun verisuonten toiminta paranee ja tulehdustekijöiden tuotanto estyy. (Väisänen 17.4.2023.)

Kun tiedämme liikkumisen vaikutukset erityisesti oppimiseen ja muistiin, eikö meidän kannattaisi panostaa työelämässä vielä nykyistä vahvemmin siihen, että mahdollisimman moni liikkuisi riittäväsi ja monipuolisesti? Tämä hyödyttäisi niin yksittäistä työntekijää, työnantajaa kuin koko yhteiskuntaakin.

Työpäivä vie voimavarat vapaa-ajalta

Melko tuoreen tutkimuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että väsymys töiden jälkeen on yksi syy vapaa-ajan liikunnan ja arkiliikunnan puutteeseen (Sjöros ym. 2024) Työpäivämme ovat siis niin kuluttavia (paikallaanolosta huolimatta), ettei liikkumiselle tai aktiiviselle puuhastelulle kotona jää enää voimavaroja. Kun emme liiku riittävästi, näkyy se huonompana jaksamisena työssä, joka taas vie voimavaroja muusta arjesta ja näin negatiivinen kehä on valmis.

Mitä tälle ongelmalle voi sitten tehdä?

Ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta niiden toimeenpano ei ole itsestään selvää. Työpäivän aikaiseen väsymykseen vaikuttaa moni muukin asia kuin liikunta ja liikkuminen. Riittävät tauot ja mikrotauottaminen, hyvä ergonomia, monipuolinen lounas, jutustelu työkavereiden kanssa sekä työtehtävien tekemisen suunnittelu vaikuttavat kaikki siihen, kuinka kuormittuneeksi tunnemme itsemme työpäivän jälkeen.

Työntekijällä on suuri vastuu omasta työpäivästään, mutta organisaation pitää tukea, kannustaa ja mahdollistaa siihen liittyvät, hyvää jaksamista edistävät asiat. Liikuntaa taas voi harrastaa myös työpäivän aikana.

Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Jos teet arkisin kaksi kertaa päivässä 10 minuutin taukoliikuntahetken, joka sisältää vaikkapa erilaisia kevyitä lihaskuntoliikkeitä, kurotuksia ja kiertoja, saat viikossa kasaan jo 100 minuuttia liikuntaa. Voisiko tämä olla kohtalaisen helppo tapa lisätä liikettä arkeen?

Opiskelijat tasapainoisen työpäivän uudistajina

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu haluaa olla rohkea työelämän uudistaja. Voisiko yksi osa työelämän uudistamista olla se, että meiltä valmistuvilla opiskelijoilla olisi ymmärrys, mitä tasapainoinen ja ei liian kuormittava työpäivä tarkoittaa, millä keinoin se on mahdollista saavuttaa sekä kuinka sitä tuetaan?

Liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnossa olemme käsitelleet teemaa opiskelijoiden kanssa osana Tiimityö ja projektiosaaminen -opintojaksoa, joka on yksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulututkintojen kaikille yhteisiä avainosaamisia. Tälle työelämän uudistukselle on varmasti tarvetta, mutta se ei tapahdu itsestään.

Lähteet

Sjöros T.,  Norha J., Johansson R., Laine S., Garthwaite T., Vähä-Ypyä, H., Löyttyniemi, E., Kalliokoski, K., Sievänen, H., Vasankari, T., Knuuti, J. & Heinonen, I. 2024. Tiredness after work associates with less leisure-time physical activity. Scientific reports 14.

Väisänen K., 17.4.2023. Fyysinen aktiivisuus muokkaa aivojen rakennetta ja kehoa – liiku näin ja kerää reippailun hyvät vaikutukset. Työ terveys turvallisuus -lehti. Luettu 28.8.2024.