Vuosi vaihtui ja luonto ympärillämme näyttää valoisammalta, kun maa sai lumipeitteen valaisemaan kovin mustaa mennyttä marras- ja joulukuuta. Toivottavasti myös monen mieli on kirkkaampi ja toivorikkaampi koronarokotteen häämöttäessä lähitulevaisuudessa.

Uudet ja vanhat opiskelijat ovat löytäneet jälleen tiensä vastaanotolleni murheineen. Kaikkien murheet tulevat kuulluksi ja jaetuksi, koska aito onnellisuus ei synny epämukavilta tuntuvien tunteiden ohittamisesta, vaan niiden hyväksymisestä ja käsittelystä.

Vastaanotolla puhutaan myös ilosta.

Elämä ei ole pelkkää juhlaa, se on myös ruusuilla tanssimista

Iloa ja onnea kohti olisi hyvä kurkotella, koska mitä enemmän koemme aitoja mielihyvän tunteita, sitä paremmin kehomme voi. Tiesitkö, että nauraminen tuottaa kehoomme samoja mielihyvähormoneja kuin esimerkiksi urheilu. Tämän vuoksi ei ole siis yhdentekevää kenen kanssa vietät aikaasi. Vastaanotolla keskustelemme liikunnan lisäämisestä siitäkin näkökulmasta, että liikkuminen lisää aivojen serotoniinin määrää ja nostattaa mielialaa.

Opiskelijat kuvaavat miten hyvältä tuntuu, kun opinnot ovat lähteneet rullaamaan keskustelun turvin saatujen pienten elämänmuutosten myötä. He kertovat mielihyvän tunteesta, jota kokevat, kun saivat aktivoitua uudelleen tauolla olleen urheilu, – musiikki-, tai taideharrastuksensa. Puhumme läheisyydentunteen lisääntymisestä, kun opiskelija sai avattua keskustelun läheisen ihmisen kanssa mieltä painaneesta asiasta.

Jaamme parhaimmillaan myös iloa toinen toisillemme tilanteissa, joissa löytyy keskinäisen ymmärretyksi tulemisen kokemus. Sanoilla hassuttelu, leikittely tai vitsailu ei ole merkki epäammatillisuudesta, päinvastoin oikeassa tilanteessa käytettynä leikkisyys lisää hyvällä tavalla kohdatuksi tulemisen kokemusta.

Joskus pyydän opiskelijaa tietoisesti hakemaan elämäänsä mielihyvää. Mitä kovemmat ajat, sen enemmän tulisi harjoittaa myötätuntoa itseään kohtaan. Kiitollisuusharjoituksessa kirjataan joka ilta kolme lausetta siitä, mistä voi tuntea kiitollisuutta tänään. Harjoitus voi parhaimmillaan auttaa keskittymään olennaiseen. Kiitollisuus on myös nopein hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävä tunne. Muutaman kerran päivässä pysähtyminen hetkeen ja siinä kauneuden huomioiminen vaikkapa jääkiteinä ikkunassa lepuuttaa mieltä. Joskus keho viestittää tunteita ja hätää. Miltä tuntuisi hengitellä kehossasi kohtaan, jossa tunnet taakan painavan, samalla sanoen itsellesi lempeästi; ”Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin ”.

Kadun aurinkoiselle puolelle pyrkiminen

Kenenkään elämästä ei tule täydellistä, vaikka kuinka yrittäisi. Omat panoksensa kannattaa käyttää tosiasioiden hyväksymiseen, koska jokaisessa asiassa on reunaehtonsa. Miksi turhaan taistella jotakin sellaista vastaan mitä ei voi muuttaa. Hyväksymisen lisäksi jokainen voi valita kiinnittääkö mihin asiaan eniten huomiota. Jokaisella on myös valta valita mitä toimia elämässään tekee saavuttaakseen onnea. Onnellisuudentunteen lisäämiseksi jokainen päivä on uusi mahdollisuus huomioida kaikki se hyvä ja toimiva, mitä päivässä oli.

Jos kuluneessa päivässä ei ole mitään mistä iloita, voi mielikuvissaan palata siihen päivään, jossa ilo vielä väreili. Ilontunnetta voi viritellä kehoonsa ja mieleensä mielikuvan kautta kaikilla aisteilla.

Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.
– Eeva Kilpi