Siirry sisältöön
Hyvinvointi
Hyvinvointia osallisuudesta

Tunne osallisuudesta edistää hyvinvointiamme. Osallisuutta ei tehdä ulkoa päin osallistamalla, vaan yksilön kokemuksella siitä, että olen arvokas ja arvostettu toimija tässä yhteisössä, tasavertaisena yhteisön jäsenenä.

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 11.11.2022

Kokemus hyvinvoinnin tunteesta on ihmisen subjektiivinen tunnetila, johon vaikuttavat monet tekijät ja eri tasoilla. Tarkastelen tässä yksilön tunnetta osallisuudesta yhteisön jäsenenä ja hyvinvoinnin osatekijänä. Tunne osallisuudesta yhteisön jäsenenä koostuu monesta tekijästä ja eri tasoilla.

Tunnetta osallisuudesta voidaan tarkastella yhteisön rakenteisiin liittyvistä tasoista, yhteisössä toimivien tasoista, yhteisöä ulkoapäin ohjaavista tasoista, globaalista tasosta tai ihmisen arkielämyksiä ohjaavista kokemuksista.

Ainutlaatuinen yksilö yhteisön jäsenenä

Ihminen on olento, joka tarvitsee kokemusta siitä, että hän on ainutlaatuinen yksilö henkilönä. Samaan aikaan me olemme yhteisöllisiä olentoja, jotka tarvitsemme kokemusta yhteisöllisyydestä ja yhteisöön kuulumisesta.

Yhteisössä toimiessamme kaipaamme sitä, että meihin suhtaudutaan subjektina (aktiivisena toimijana) emmekä objektina (kohteena). Saavuttaaksemme tunnetilan, että olen yksilö ja kuulun tähän yhteisöön aktiivisena toimijana, kaiken keskiössä on vuorovaikutus ja sen heijastamat mielikuvat ja tunteet meissä.

Miten kohtaamme toisemme yhteisössä niin, että se tukee vuorovaikutusta kaikkien kanssa, tunnetta olla arvostettu yksilö ja kuulua yhteisöön ainutlaatuisena jäsenenä? Kyse on osallisuudesta, jossa keskeisenä on käsitteet osallisuus, osallistaminen ja osallistuminen.

Osallisuus ja osallisuuden vahvistaminen

Osallisuus on kokemus johonkin kuulumisesta. Se on kokonaisvaltainen kokemus siitä, että olen osa yhteisöä. Yhteisöön kuuluminen alkaa konkreettisesti siitä, kun esim. opiskelija saa hyväksymiskirjeen korkeakouluun tai työntekijä saa työsuhteen.

Osallisuuteen tarvitaan myös kokemusta siitä, että voin toimia osana yhteisöä. Meillä jokaisella on oma roolimme osallistua ja toimia työyhteisössämme. Lisäksi tarvitaan tunnetta siitä, että koen olevani toimijana osa tätä yhteisöä. Toimijuus on tahtoa, kykyä ja mahdollisuuksia toimia ja tehdä niihin liittyviä valintoja.

Tarvitsemme toiminnallista läsnäoloa inhimillisissä suhteissa, jolloin oma toimijuutemme vahvistuu ja kehittyy. Inhimilliset suhteet ovat meille niitä merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita yhteisössä.

Osallisuuden kokemus luodaan sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja kohtaamisissa. Sitä rakennetaan ja vahvistetaan jokaisessa kohtaamisessa yksilön kanssa ja yksilöiden välillä. Siis jokaisella kohtaamisella on väliä ja merkitystä, koska niissä tullaan nähdyksi yksilönä ja rakennetaan tunnetta yhteisöön kuulumisesta arvokkaana osana yhteisöä.

Arvostava kohtaaminen edistää osallisuutta. Jos vuorovaikutuksessa ihminen jää vaille arvostavaa kohtaamista, hänelle syntyy tunne kohtaamattomuudesta, joka etäännyttää yhteisöstä ja yhteenkuuluvuuden tunne väljähtyy. Kaikki kohtaamiset ovat tärkeitä, koska niiden kautta joko liitymme yhä vahvemmin osaksi yhteisöä tai etäännymme siitä.

Osallisuudella hyvinvointia työyhteisöön

Osallisuuden tunne rakentuu ja vahvistuu myös mielekkään tekemisen kautta. Siitä, että osaamisemme tulee näkyville, tuemme toistemme kasvua ja kehittymistä ihmisenä sekä osaajana. Työyhteisössä on paljon mielekkäitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia eri tasoilla ja eri tehtävissä. Tunne työyhteisöön kuulumisesta rakentuu siinä, miten yhteisömme kohtaa kaikki jäsenensä ja osoittaa sen, että strategia hyvinvoivasta yhteisöstä yltää myös kaiken tasoiseen toimintaan, ja arjen tekoihin ja kohtaamisiin.

Osallisuuden perusta on toisen ihmisen arvostaminen sellaisena, kun hän on. Osallisuudessa huomioidaan tasavertaisuus, moninaisuus, saavutettavuus, esteettömyys sekä ennen kaikkea se, että rakenteemme tukevat kaikille toimijoille osallistumista arjessa.

Osallisuutta ei tehdä ulkoa päin osallistamalla, vaan yksilön kokemuksella siitä, että olen arvokas ja arvostettu toimija tässä yhteisössä, tasavertaisena yhteisön jäsenenä. Osallisuus edellyttää organisaation näkökulmasta sitä, että päämäärätietoisesti luomme osallistumisen mahdollisuuksia, vahvistamme yhteisömme yhteisöllisyyttä eri tavoin ja huolehdimme kaikista.

Tunne osallisuudesta edistää hyvinvointiamme. Osallisuuden avulla toteutuu monta tekijää, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Näitä ovat muun muassa itsensä hyväksyminen, myönteiset ihmissuhteet, vaikuttaminen, tavoitteellinen toiminta, kehittyminen ja merkityksellisyys.

Osallisuuden kokemusten puuttuminen tai vähäisyys vaikuttaa hyvinvoinnin tunteeseen negatiivisesti. Ihmiset, jotka kokevat olevansa osallisia, kokevat myös voivansa vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Sole – Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hankkeessa tavoitellaan korkeakouluopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämänhallinnan, opintokyvykkyyden ja suoritusten parantamista. Keskiössä ovat erityisesti elämänhallinta, tasa-arvoisuus ja hyvinvointi. Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke 1/2022 – 12/2023.

Kuva: www.shutterstock.com