Suurin osa opiskelijoista käyttää alkoholia kohtuudella, ja ongelmakäyttö keskittyy pieneen vähemmistöön. Joidenkin työelämästä koulunpenkille palaavien aikuisten opiskelijoiden elämässä alkoholi näyttelee kuitenkin liian suurta roolia. Olo on huono, ja ajatukset liikkuvat juomisen ympärillä. Totuttu vuorokausirytmi ei tahdo asettua opintojen kanssa yksiin. Alkoholin liikakäyttäjä ei sitä ehkä huomaa, mutta yhden alkoholistin ongelma kuormittaa perhettä ja sukua, ystäviä sekä työ- ja opiskeluyhteisöä.

Opiskelurytmin löytäminen voi olla vaikeaa

On hankala yhtälö, jos koulunpenkille palaa hoitamattoman päihdeongelman kanssa. Riippuvuus ohjaa ajankäyttöä siten, että elämä kuluu päihteiden vaikutuksen alaisena tai toipuessa niiden vaikutuksista. Ongelmallinen päihteiden käyttö aiheuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja ja alentaa opiskelukykyä. Juomisella on vaikutusta mielialaan ja ahdistuneisuuden määrään.

Sosiaalisten tilanteiden jännitys voi olla juomisen syy tai ainakin seuraus.  Esitelmän pito tai ryhmässä oleminen voi vaatia rohkaisuryypyn. Väistämättä tulee ylilyöntejä, joihin opiskelukaverit tai oppilaitoksen henkilökunta joutuvat reagoimaan. Estot löystyvät päihtyneenä ja terve itsekritiikki kaikkoaa. Päihdeongelmaa leimaa vastuuntunnottomuus ja ongelman kieltäminen. Juominen aiheuttaa häpeää, ja siksi juominen pyritään piilottamaan. Tästä seuraa valehtelemista ja ongelmien syyt nähdään muissa ihmisissä.

Puuttuminen toisen ihmisen juomiseen on vaikeaa, mutta välttämätöntä tietyissä tilanteissa. Oppilaitoksissa ja työpaikoilla on olemassa kirjattuja päihdeohjelmia, joista voi hakea apua ja tietoa, miten toimia.

Omaa käyttäytymistään voi muuttaa

Tervehtyminen voi alkaa vasta kun ihminen ottaa vastuun omasta juomisestaan. Usein koko elämä on laitettava uuteen uskoon. On etsittävä raittiita ihmisiä ympärilleen, on keksittävä juomisen tilalle uutta tekemistä, on opeteltava tulemaan toimeen omien sietämättömiltä tuntuvien tunteiden kanssa. On opeteltava käyttämään vapaa-aikaansa rakentavasti raittiina.

Ja ennen kaikkea on laitettava korkki kiinni. Joko omin voimin tai ammattiapua hakemalla.

Toipumisprosessissa tapahtuu usein retkahduksia pitkänkin päihteettömän jakson jälkeen. Retkahduksia voi opetella ehkäisemään ennalta, kun tunnistaa varoittavat merkit omissa asenteissa, tunteissa, ajatusrakenteissa ja käyttäytymisessä. Esimerkiksi ajatukset voivat muuttua alkoholimyönteisemmiksi tai haittoja vähätteleviksi. Raittiina pysymisen voi tätä kautta ymmärtää olevan elinikäinen prosessi.

Alkoholiriippuvuuteen sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tulos. Emme voi vaikuttaa geeneihimme, mutta voimme rajoittaa päihteidenkäyttöä.

Alkoholin kohtuukäyttö on helppoa, kun oppii tunnistamaan rajansa. Myös täysraittius näyttää olevan nouseva trendi nuorten keskuudessa.