Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Esihenkilö, vahvistatko psykologista pääomaa ympärilläsi?

Esihenkilöllä on suuri rooli työyhteisössä, ja hänen esimerkkinsä toimii muiden moottorina ja psykologisen pääoman kohottajana.

Kirjoittajat:

Tiina Brandt

yliopettaja / principal lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 10.05.2023

Psykologinen pääoma lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella alueella. Psykologinen pääoma vaikuttaa esimerkiksi työtyytyväisyyteen, uralla etenemiseen ja mm. konkreettisesti palkan määrään (Järlström ym. 2020). Organisaatioiden näkökulmasta korkean psykologisen pääoman omaavat henkilöt tuottavat parempaa tulosta ja ovat myös sitoutuneempia kuin muut. Yleisesti henkilöt, joiden psykologinen pääoma on korkea ovat tyytyväisempiä sekä työhönsä, uraansa että elämäänsä ylipäätään (Karatepe & Karadas 2015).

Hyvä johtaminen kasvattaa psykologista pääomaa

Kiinnostavaa psykologisessa pääomassa on, että sitä voi itse kasvattaa, ja muut voivat siihen vaikuttaa. Psykologisen pääoman ulottuvuudet ovat (Luthans ym. 2006)

  • Itseluottamus
  • Toiveikkuus
  • Optimismi
  • Sinnikkyys

Esihenkilöillä on suuri merkitys psykologisen pääoman kasvattamisessa kuten lukuisat määrälliset tutkimukset kertovat. Johtamisen hyvyydestä kertoo alaisten korkea psykologinen pääoma (Gooty ym. 2009; McMurray ym. 2010).

Esihenkilön korkea psykologinen pääoma kasvattaa tiimiläisten psykologista pääomaa. Esihenkilö saattaa taas laskea tiiminsä psykologista pääomaa käyttäytymällä alentuvasti, ailahtelevaisesti tai syyttelemällä tiiminsä jäseniä. Myös kitka muutaman tiimiläisen välillä voi alentaa koko tiimin psykologista pääomaa.

Seuraavaksi tarkempi psykologisen pääoman ulottuvuuksien tarkastelu esimerkein, jotka ovat vuonna 2021 toteuttamastani tutkimuksesta.

Itseluottamusta vahvistaen

Itseluottamus tarkoittaa kykyä vastata suuriinkin haasteisiin sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esiintuomista, vaikka muut olisivat erimieltä. Ensimmäisten työuravuosien esihenkilöt ovat voineet olla ratkaisevia koko uran kannalta.

Eräs vastaaja muisteli, että ollessaan nuori tutkija hän oli kauhuissaan ensimmäisestä konferenssiesityksestä ja kertoi pelostaan esihenkilölleen. Keskustelun jälkeen hän kuitenkin sai varmuutta ja pelko hälveni. Hänellä ei itsellään vielä ollut itseluottamusta tehtävään. Mutta pohdiskeli, että, jos esihenkilö uskoo häneen, niin ehkä hän voisi itsekin itseensä tässä asiassa luottaa.

Tutkimuksessa kommentteja annettiin myös vastuun antamisesta, luottamuksesta, ja alaisen potentiaalin huomaamista, nuoresta iästä huolimatta.

Toiveikkuus tukee motivaatiota

Toiveikkuus merkitsee tavoitteita ja erilaisia varasuunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöt, joilla on korkea psykologinen pääoma tavoittelevat aina jotain, ja tämä tavoitteellisuus pitää heidät vireessä.

Esihenkilöiden työhön kuuluu strategian mukaisten tavoitteiden asettaminen. Jos heillä on hyvä ihmistuntemus, niin heillä on mahdollisuus löytää jokaiselle tiimiläiselleen motivoiva kulma tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseksi. He voivat sparrata tiimiläistensä kanssa tavoitteita ja miten ne saavutetaan, sekä mikä motivoiva tekijä kullekin henkilölle tästä voi pitkällä tähtäimellä löytyä.

Kun esihenkilö kannustaa eteenpäin haastavimpiin tehtäviin, opitaan miten yhä suuremmat tavoitteet pitävät motivaatiota yllä. Eräällä vastaajalla oli ollut esihenkilö, joka oli jopa ottanut työntekijän virheen omaan piikkiinsä. Tällainen toiminta kuvaa suurta itseluottamusta, ja todennäköisesti sillä ansaitsee myös tiimiläisen lojaalisuuden.

Sinnikkyydellä ja optimismilla tekemisen meininkiä

Sinnikkyyttä ja optimismia esihenkilö voi näyttää omalla esimerkillään. Sinnikkyys tarkoittaa vastoinkäymisistä ylipääsyä nopeasti. Vastoinkäymisiä tulee aina, mutta jos niitä ei pidetä maailmanlopun asiana, vaan asioina, jotka eivät kaada maailmaa, niin jaksetaan paremmin pyrkiä tavoitteita kohti.

Vastaajat kertoivat esimerkkejä, joissa virheistä ei rankaistu eikä niihin jääty kiinni. Esihenkilöt antoivat sen sijaan palautetta, miten toimintaa voidaan kehittää ja positiiviset työt tulivat huomioiduksi.

Optimismi tarkoittaa positiivista asennoitumista ja se näkyy mukavana ilmapiirinä tiimissä. On helppo mennä kokouksiin ja tapaamisiin, kun yleisvire on mukava, vaikka käsiteltävänä olisikin vaikeita asioita.

Osa vastaajista kertoi, että koska he ovat saaneet toimia kannustavien ja innostuneiden esihenkilöiden alaisuudessa, niin he eivät ole halunneet vaihtaa työpaikkaansa. Innokkuus välittyy ja on tärkeää, että ilmapiiri vaikeissakin työtehtävissä pysyy mukavana.

Rohkea ja uudelle avoin esihenkilö luo hyvää esimerkkiä

Esihenkilöillä on suuri rooli työyhteisöissä, ja heidän esimerkkinsä toimii muiden moottorina ja psykologisen pääoman kohottajana. Tutkimuksessa hyvänä esimerkkinä koettiin esihenkilö, joka omasi omat perustellut mielipiteensä ja esitti nämä myös ylimmälle johdolle, vaikka olivat ristiriidassa johdon näkemysten kanssa. Hyvänä esimerkkinä koettiin myös esihenkilöt, jotka ovat löytäneet innovatiivisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa kollegoidensa viihtyvyyteen, itseluottamukseen ja asennoitumiseen, ja näin kasvattaa psykologista pääomaa. Esihenkilö kuitenkin luo perustan, joka tämän mahdollistaa.

Lähteet

Brandt, T. 2021. Enhancing psychological capital at work – impact of leadership. Proceedings of the 17th European Conference on Management, Leadership and Governance (ECMLG 2021), Malta.

Gooty, J., Gavin, M., Johnson, P.D., Frazier, M.L. & Snow, D.B. 2009. In the eyes of the beholder: transformational Leadership, positive psychological capital, and performance. Journal of Leadership & Organizational Studies, Vol 15 No 4, pp 353-367.

Järlström, M., Brandt, T. & Rajala, A. 2020. The relationship between career capital and career success among Finnish knowledge workers. Baltic Journal of Management, Vol 15 No 5, pp 687-706.

Karatepe, O. & Karadas, G. 2015. Do psychological capital and work engagement foster frontline employees’ satisfaction?: A study in the hotel industry. International Journal of Contemporary Hospitality Management, Vol. 27 No. 6, pp. 1254–1278.

McMurray. A., Pirola-Merto, A., Sarros, J.C. & Islam M.M. 2010. Leadership, climate, psychological commitment, and wellbeing in a non-profit organization. Leadership & Organization Development Journal, Vol 31 No 5, 436-457.

Luthans, F., Avey, J. B., Avolio, B. J., Norman, S. M. & Combs, G. J. 2006. Psychological capital development: Toward a micro-intervention. Journal of Organizational Behavior, Vol 27 pp 387–393.

Kuva: www.shutterstock.com