Opiskelijan siirtymä oppilaitoksesta ensimmäistä kertaa työelämään alkaa yleensä perehdytykseen osallistumisella. Perehdytys on työhönoton prosessi, jossa uusi työntekijä integroidaan työpaikkaan. Samalla hän oppii tuntemaan työtehtävät ja -yhteisön sekä sen toimintatavat, säännöt ja arvot. Perehdytyksen avulla uusi työntekijä saa riittävän opastuksen työnsä turvalliseen suorittamiseen ja sosialisoituu osaksi ympäröivää työyhteisöä. 

On kuitenkin taitoja, joihin ei perehdytetä – ne oletetaan jo osatuksi.

ICT-taidot ovat tuottavuustaitoja 

OECD:n mukaan tieto- ja viestintäteknologiat (ICT) tarjoavat työelämässä mahdollisuuden korkeampaan tuottavuuteen (OECD 2022), joten ICT-osaaminen on keskeinen tuottavuutta lisäävä taito.

Uuteen työpaikkaan tullessa on tärkeää omaksua käytössä olevat ohjelmistot, sillä ne ovat keskeisiä työn tuloksellisuudelle. Järjestelmien määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tekee kokonaisuuden hallinnasta haastavaa. Siksi perusohjelmistoihin on perehdyttävä jo opiskelun alussa.  Korkeakoulusta valmistuvan opiskelijan edellytetään omaavan tiettyjä työvälineohjelmistojen perustaitoja, riippumatta siitä mihin kohdeorganisaation tai rooliin hän on siirtymässä työelämässä. 

Ehkä tärkein jokapäiväisessä arkityössä käytettävä väline on Teams. Sen avulla hoituvat etäkokoukset, puhelut ja chat-viestit samalla alustalla. Tiedostot löytyvät yhdestä paikasta ja päivittyvät läpinäkyvästi kaikille projektin jäsenille. OneDrive on tärkeä oman työn kannalta, mutta heti kun materiaalia pitäisi jakaa useammalle, on Teams-ryhmä oikea valinta. 

Jokapäiväisessä työssä käytettävä Outlook yhdistää sähköpostin, kalenterin, tehtävät ja kontaktit. Kun työntekijänä osaa käyttää Outlookin automatiikkaa, selviää monesta arjen pientehtävästä tehokkaasti. Aina ajan tasalla oleva sähköinen kalenteri helpottaa paitsi omaa, myös työkavereiden elämää.  

Tekstinkäsittelyn peruskäyttö tulee sujua uudelta työntekijältä ongelmitta. Jos ei osaa käyttää tyylejä, on editointi työlästä, sisällysluettelo ei generoidu automaattisesti, eikä tekstistä tule saavutettavaa.  Esitysgrafiikkaohjelmien automatiikka kannattaa siis olla hallinnassa. 

Lähes jokaisen on työssään osattava käyttää taulukkolaskentaa ja piirtää erilaisia kaavioita sen avulla. Datan analysoinnin ja tulkitsemisen taidot ovat tarpeellisia monenlaisissa työelämän rooleissa.

On myös osattava käyttää CoPilot -tekoälychattia. Tämä suuriin kielimalleihin pohjautuva järjestelmä on hyödyllinen arkipäivän apuri. Haaga-Heliassa opetetaan vastuullista tekoälyn käyttöä lukuvuoden ensimmäisellä ICT-valmiuksien kurssilla. Siellä kannustetaan opiskelijoita generatiivisen tekoälyn käyttöön, tiedostaen lähdekriittisyyden ja plagioimattomuuden periaatteet. 

ICT-opetuksessa karttuvat myös metataidot

ICT-taidot ovat tärkeitä teknisiä metataitoja, joita tarvitaan hyödyntääkseen muuta osaamista (Stephen, Muir & Hall 2020). Näitä taitoja aletaan opettaa jo korkeakouluopintojen alussa, jolloin työvälineosaamisen lisäksi kehitetään opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja ongelmanratkaisukykyä.  Metataitoja opitaan myös opintojen lopussa opinnäytetyön teossa: silloin korostuvat itsenäinen projektinhallinta, asiantuntijuus ja argumentoinnin taidot.   

Metataidot ovat toimialoista riippumattomia yleisiä taitoja, jotka auttavat yksilöä hyödyntämään muuta osaamistaan ja selviämään työelämän jatkuvassa muutoksessa. Metataitojen merkitys korostuu juuri nopeassa teknologisessa murroksessa: ne auttavat näkemään muutoksissa mahdollisuuksia ja hahmottamaan kokonaisuuksia, joita ei voi oppia pelkästään oppikirjoista. (Oulun yliopisto 2023; Tek 2022). Muuttuvassa työelämässä tarvitaan sekä sopeutumiskykyä että ennakointitaitoa – kykyä erottaa olennaiset asiat epäolennaisista ja tehdä uusia valintoja uralla (Tek 2022).

Taidot auttavat alkuun ja kantavat pitkälle elämään

Työntekijöiden taitojen kehittämisen tulisi jatkua myös oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen. Jatkuva oppiminen on olennainen osa nykypäivän työelämää, joten ICT-taitoja tulee kehittää eteenpäin työelämässä. Metataidot vahvistuvat työn ohessa ja aktiivisella oppimisella. Eräänlaisena koulutuksen onnistumisen mittarina voitaisiin pitää sitä, säilyykö kiinnostus jatkuvaan oppimiseen valmistumisen jälkeenkin.  

Kuva: Haaga-Helia