Ilmastonmuutos on megatrendi, joka yhä lisääntyvässä määrin ohjaa sekä yritysten että yksilöiden toimintaa kohti hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Tähän päämäärään ponnistellaan myös matkailualalla, minkä tueksi Lapin liitto pani alulle yrityksille suunnatun hiilijalanjälkilaskurin kehitysprojektin.

CO2-laskuri kehitettiin yhteistyössä Positive Impact yrityskumppanin kanssa ja se julkaistiin ensimmäisille pilottikäyttäjille syksyllä 2021. Haaga-Helian ja 6Aika Carbon Neutral Tourism-hankkeen yhteistyönä laskurille suunniteltiin käyttöohjeistus MBA-opinnäytetyönä.

Hiilijalanjäljen laskenta on monimutkaista matkailualalla

Minkä tahansa yrityksen hiilidioksidipäästöt koostuvat monesta lähteestä. Suorat päästöt, jotka syntyvät mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmitykseen ja kuljetukseen, ovat niitä helpoiten laskettavia. Matkailualan yrityksille on kuitenkin tyypillistä, että päästöt syntyvät hyvin useista epäsuorista lähteistä elintarvikkeiden hankinnoista aina jätteisiin saakka. Tämän vuoksi hiilijalanjäljen laskenta on erityisen haastavaa.

Matkailualan yritykset ovat keskimäärin pieniä, joten heillä ei riitä resursseja eikä osaamista CO2-päästöjen laskentaan. Yritykset ovat kuitenkin ymmärtäneet päästöjen pienentämisen merkityksen kilpailutekijänä kuluttajien kasvavan ympäristötietoisuuden myötä. Kehittämällä alalle yleiskäyttöinen laskuri voivat yritykset vertailla hiilijalanjälkiään ja kilpailla niiden pienentämisessä.

Laskurin tulee ohjata käyttäjää tämän omalla “kielellä”

Laskuri on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi eikä käyttäjän tarvitse tuntea hiilijalanjäljen laskentaan liittyviä yksityiskohtia. Laskuri ja siihen sisältyvä ohjeistus auttaa käyttäjää syöttämään tiedot juuri sellaisena kuin hän ne ymmärtää.

Laskurin avulla yritys tunnistaa omat päästölähteensä ja voi helposti suunnitella, miten päästöjä saadaan parhaiten vähennettyä yritystoiminnan kannattavuutta heikentämättä. Kun laskenta suoritetaan säännöllisesti, voidaan päästöjen kehitystä seurata. Julkistamalla samalla laskentamallilla ja päästökertoimilla tuotetut luvut voidaan tuloksia verrata myös kilpailijoiden lukuihin.

Hyvällä käyttäjäohjeistuksella on usein ratkaiseva vaikutus sen suhteen, haluaako käyttäjä ottaa digitaalisen palvelun käyttöön ja myös siihen, ovatko palvelun antamat tulokset luotettavia. Itse palvelu voi olla käyttötarkoitukseensa monessa suhteessa paras mahdollinen, mutta juuri oikeaan aikaan saatavilla olevan ja käyttäjäryhmälleen tuttua “kieltä” puhuvan ohjeistuksen puuttuminen johtaa käyttäjän turhautumiseen.

Käyttäjäohjeistuksen laatiminen palvelumuotoilun keinoin

Hyvän käyttäjäohjeistuksen laatiminen on käyttäjälähtöistä, ja parhaaseen lopputulokseen voi päästä käyttämällä monipuolisesti palvelumuotoilun keinoja. Ohjeistuksen laatijan pitää pystyä asettumaan käyttäjän asemaan ja pohtimaan, mitkä ovat ne kompastuskivet, joihin käyttäjä tulee todennäköisesti tarvitsemaan ohjeistusta. Ohjeistus tulee luonnollisesti laatia käyttäjien kanssa yhteistyössä keräämällä aktiivisesti palautetta koulutuksen ja pilotoinnin aikana, kuten 6aika-hankkeessa tehtiin.

Digitaalisen työkalun käyttäjän toive kuitenkin on, että erillistä käyttöohjeistusta ei tarvittaisi lainkaan. Tähän voidaan päästä vain ottamalla käyttäjät mukaan työkalun suunnitteluvaiheessa. CO2-laskurin kohdalla tähän ei vielä päästä, koska hiilijalanjäljen laskenta vaatii sellaista osaamista, mitä käytännön työkalu ei voi käyttäjälle antaa.

Opinnäytetyössä toteutettiin viisi erilaista ohjekokonaisuutta: esittelyvideo, kirjallinen ohjeistus ja koulutusmateriaali, pikaohje, usein kysytyt kysymykset sekä itse laskuriin sisällytettävät ohjeet (tooltipit). Näiden avulla laskurin varsinainen käyttö on alkamassa alkuvuoden aikana. Siihen pääsee tutustumaan rekisteroitymällä käyttäjäksi.

Kuva: www.shutterstock.com