Urheilijakeskeinen valmennus ja Z-sukupolvi
Suomalaisessa valmennusosaamisessa puhutaan usein urheilijakeskeisestä valmentamisesta. Se tarkoittaa, että urheilijanpolun eri vaiheissa tehtävät ratkaisut ja toimenpiteet pyritään tekemään urheilijan tarpeita kuunnellen. Urheilijakeskeinen valmennus vastaa myös elämyshakuisen Z-sukupolven vaatimuksiin.
”Keitä te ootte te…” Näkökulmia Z-sukupolven opiskelijoiden oppimisen tukemiseen
Koulutuspoliittisessa tarinassa keskustelun päälauseena on tällä hetkellä koulutuksen uudistumisen tarve muuttuvassa maailmassa. Puheen lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset muutokset, kuten teknologian kehittyminen. Tärkeänä pidetään, että koulutuksessa huomioidaan työn muutos ja tavoitellaan valmiuksia vastata uudenlaisiin osaamisvaatimuksiin. Sivulauseen asemaan – ja usein kokonaan puuttuvaksi lauseenjäseneksi – jää opiskelijan muutos.
Z-sukupolvi matkailijana
Z-sukupolvea yhdistäviä sukupolvikokemuksia ovat esimerkiksi New Yorkin terrori-iskut, vuoden 2008 talouslama, ilmastonmuutos ja länsimaisen demokratian kyseenalaistaminen. Näiden kokemusten merkitys tietysti vaihtelee eri maissa ja maanosissa sekä yksilöiden koulutustason ja sosiaalisen aseman perusteella. Mutta millaisia matkailijoita Z-sukupolven edustajat ovat?
Z-sukupolvi ja johtaminen opiskeluprojektissa
Tulevaisuuden työelämässä vaaditaan yhä enemmän monipuolista osaamista, itsetuntemusta, itsensä kehittämisen ja itsensä johtamisen taitoja sekä ammatillista uudistumiskykyä. Yksi on kuitenkin ylitse muiden: kyky toimia yhdessä toisten kanssa. Tämä kyky tulee mitatuksi erityisesti silloin, kun opiskelijan tulee itse toimia johtajana
Nuoret kaipaavat valmentajaa – johtaminen muuttuu työelämän uudistuessa
”Haluan olla mukana ratkaisemassa ongelmia, jotka ovat merkityksellisiä sekä itseni, että yhteiskunnan näkökulmasta” ”Haluan luoda parempaa tulevaisuutta” Sitaatit kuvaavat syitä, joita nyt korkeakoulussa olevat esittävät oman yritysideansa taustalla. Merkityksellisyys korostuu sukupolven ajattelussa.
Yrittäjyys kantaa tulevaisuuden työmarkkinoilla
Monelle työ on keikkatyötä, jota tehdään projektimaisesti samaan aikaan useaan eri projektiin tai paikkaan. Pirstaleisilla työmarkkinoilla tarvitaan uudenlaista yrittäjyyttä, yhteisöllisiä toimintamalleja ja verkostoja sekä erilaisia työn tarpeen ja tarjonnan kohtaamiseen tarkoitettuja digitaalisia alustoja.
”Heräisin aamulla innoissani” – nuorten ajatuksia työelämästä
Huikeimmat onnistumisen kokemukset vaativat joskus sen, että tulee heitetyksi suoraan syvään päähän. Näin kävi opiskelijoille Duunitehdas-projektissa, jossa he saivat osallistua suuren rekrytointi- ja koulutustapahtuman järjestelyihin. Taltioimme nuorten tunnelmat tuoreeltaan ja kuuntelimme heidän ajatuksiaan työelämästä. Miten Z-sukupolven edustajat näkevät oman työnsä tulevaisuuden?
Palvelumuotoilun pehmeät taidot ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa
On lounasaika Pasilan kampuksella, ja Experience Designer -erikoistumisopintojen opiskelijat ovat aloittamassa autoetnografista tutkimusta, kun pääsen haastattelemaan LAB8:n rautaisia palvelumuotoilun ammattilaisia Marika Alhosta ja Mário Passos Ascençãota. Marika luotsaa uuden LAB8:n Service Design -osuutta ja Mario puolestaan kehittää uusia luovia menetelmiä PLAY-osuudessa.
Uutta liiketoimintaa? Ota alustatalouden liiketoimintamallit haltuun yrityksessäsi!
Uuden liiketoiminnan synnyttäminen edellyttää suomalaisilta yrityksiltä kykyä toimia uudenlaisilla liiketoimintamalleilla ja ymmärtää syvällisemmin alustatalouden lainalaisuuksia.
Johtajuus on ansaittava – Ajatuksia johtamisesta 2/2
Johtajan tulee kyetä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja tarvittaessa muuttamaan sitä. Tämän ja muita konkreettisia neuvoja siihen, miten johtaja voi lunastaa …