Koska matkailu on ollut merkittävä kansainvälinen elinkeino jo pitkään, sen vaikutuksia on myös tutkittu pitkään. Aluksi tutkimukset eivät olleet niin säännönmukaisia ja niiden teemat vaihtelivat, mutta tärkeää oli huomata, että matkailulla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia erityisesti kohdemaissa. Kritiikistä huolimatta matkailua pidetään yleisesti hyvänä asiana, tuohan se suoria matkailutuloja ja uusia työpaikkoja, eikä elinkeinon toimintatapoja kyseenalaistettu paljoakaan.

Ilmastonmuutoskeskustelun myötä matkailun ja lentämisen vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin on alettu pohtia entistä enemmän. Lentämiseen kohdistettu arvostelu on ollut aika kovaa, vaikka lentoliikenne tuottaa vain noin kaksi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Matkailu elinkeinona tuottaa noin viisi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Näiden lukujen perusteella kovaa kritiikkiä on vaikea ymmärtää.

Matkailuun ja lentämiseen kohdistuva paine johtuu luultavasti siitä, että matkustaminen ja lentäminen ovat olleet kovassa kasvussa viimeiset vuosikymmenet. Lisäksi matkailu on volyymistaan huolimatta varakkaiden ja hyväosaisten yksilöiden etuoikeus.

Pandemian tuoman matkailun vähenemisen myötä ovat nousseet esille entistä kestävämpi matkailu, lähimatkailu, maata pitkin matkailu, jne. Kuitenkin matkailuelinkeino on pyrkinyt vastuullisuuteen ja kestävyyteen jo pitkään. YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön 101 jäsenmaasta kaikilla on kestävyys yhtenä tavoitteena.

Matkailun ja pandemian leviämisellä on selkeä yhteys, sillä ihmiset matkustavat ja kuljettavat bakteereita ja viruksia paikasta ja maasta toiseen. Virukset ja bakteerit levisivät aiemmin hitaammin, mutta levisivät kuitenkin, koska ihmiset ovat aina matkustaneet ja liikkuneet maasta ja kaupungista toiseen.

Matkailu on erittäin tärkeä elinkeino monissa maissa, varsinkin Etelä-Euroopassa ja alueellisesti myös Suomessa. Matkailun taloudelliset vaikutukset helposti unohtuvat, kun kriittinen keskustelu kohdistuu vain matkailun ympäristö- ja sosiaaliskulttuurisiin vaikutuksiin. Mikäli poliittiset päätöksentekijät haluavat pitää perinteisen maaseudun, kuten saaristoalueet ja muun maaseudun, asuttuna, tarvitaan työpaikkoja kaupunkien ulkopuolellakin. Joillakin alueilla, kuten Suomen Lapissa, kaivosteollisuuden kehittäminen on yksi mahdollisuus lisätä työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta, mutta se ei ole vaihtoehtona luultavasti yhtään sen ympäristöystävällisempi kuin matkailuelinkeino.

Kun matkailua kritisoidaan, on hyvä pitää mielessä, että se on kuitenkin kansainvälisesti yksi suurimmista elinkeinoista ja merkittävä työllistäjä. Työpaikkojen lisäksi matkailuelinkeino tuottaa suuria suoria ja epäsuoria verotuloja valtioille ja kunnille. Näillä verotuloilla ylläpidetään kouluja, infrastruktuuria ja terveydenhuoltoa.

Matkailijoiden luontoelämyksiä varten kehitetään myös kansallispuistoja ja muita suojelualueita. Matkailu voi myös auttaa perinteisen kulttuurin, kuten käsityöosaamisen ja musiikin, säilyttämisessä ja säilymisessä, kun matkailijoita varten tuotetaan paikallisen kulttuuriin perustuvia palveluja ja tuotteita.