Millä tavalla koronaepidemia muutti työkulttuuria – kokouksia, työmatkoja, tarpeita, tapoja? Palataanko enää avokonttoreihin ja kuinka usein? Ovatko kestävyysajattelu ja etätyö tulleet jäädäkseen? Millaisia uusia muotoja se saa?

Kysymykset varmasti pohdituttavat useimpia työikäisiä, sillä koronaepidemian myötä noin puoli miljoonaa suomalaista siirtyi etätyöhön.

Pandemia tarjosi kaikesta haasteellisuudestaan huolimatta myös oivia mahdollisuuksia oman työn tutkimiseen. Mikä toimii etänä, milloin kaivataan fyysistä läsnäoloa? Miten rytmittää päivä? Miten huolehtia myös hyvinvoinnista, kun koti toimii sekä työympäristönä että vapaa-ajan paikkana? Nämä kysymykset ovat olleet arjessa läsnä. Elämä asemoitui uudelleen.

Kuntatyönantajien raportissa (2020) pohditaan laajasti mm. etätyön mahdollisuuksia ja huolia. Tradenomiliiton edustajan Blomqvist-Valtosen (2020) mukaan hyvinvointi lisääntyy etätyön myötä. Sen mukaan parhaimmillaan yritysten tuottavuus kasvaa ja aikaa säästyy muihin asioihin.  Myös kestävän kehityksen näkökulmasta esimerkiksi työliikenteen väheneminen on ollut myönteistä.

Myöskään THL:n tutkimusten (2020) mukaan koronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla ei ole toistaiseksi näyttänyt olleen suuria vaikutuksia väestön psyykkiseen hyvinvointiin ja kuormittumiseen. Tämä on tärkeää työkyvyn, mutta myös ihmisten elämän mielekkyyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Uudet olosuhteet, uudet säännöt

Etätyötä ja digitalisaatiota on tutkittu jo pitkään, mutta vasta pandemian myötä molemmat toteutuivat useilla aloilla. Etätyön mahdollisuudesta tuli pakollista, mutta toisaalta pakosta syntyi uusi mahdollisuus.

Etätyö loi uudet olosuhteet myös työn tekemisen säännöille ja uusille toimintakulttuurille. Etätyöhön liittyi vahvasti luottamuksen kulttuuri. Salmenperän (2007) mukaan etätyö perustuukin molemminpuoliseen luottamukseen ja sopimiseen.

Etätyö perustuu luottamuksen ja vastuun tasapainoiseen suhteeseen. Se mahdollistaa vapauksia, joita ei tavanomaiseen työtilanteeseen käytännössä liity. Perinteisen, usein työn ulkoisiin puitteisiin kohdistuvan valvonnan ja ohjauksen sijasta joudutaan keskittymään työn sisältöön ja tuloksiin. Vastuun antaminen ja luottamuksen osoittaminen vahvistaa tyypillisesti työntekijän sitoutumista työhön. (Salmenperä 2007.)

Molemminpuolinen luottamus luo hyvän pohjan etätyölle. Luottamukseen liittyy vapaus, mutta samalla myös riskinotto. Tällöin otetaan riski siitä, että toinen ihminen käyttäytyy odotetulla tavalla. Etätyössä ei ole varsinaista valvontaa, vaan työn lopputulos vaikuttaa. Lupaukset pidetään ja odotuksiin vastataan.

Savolaisen (2011) mukaan luottamus on aina vastavuoroista, vaikkakin esimiehellä on ratkaiseva merkitys vaikuttaa siihen, miten alaiset työtään haluavat tehdä ja miten he todellisuudessa tekevät työtä. Esimies on itse esimerkki työn tekemisen kulttuurista.

Luottamus synnyttää luottamusta

Myönteinen ja inhimillinen kohtaaminen luovat työntekijöille hyväksynnän tunteen, psykologista turvaa ja tunteen, että heihin luotetaan. Luottamuksen positiivinen kehä (= luottamus luo luottamusta) vahvistuu, vaikka myös sen negatiivinen ja ulossulkeva mahdollisuuskin tulee tunnustaa.

Luottamus näkyy ja toimii myös organisaatiotasolla, johtamisjärjestelmässä, kulttuurissa, organisaatiorakenteessa ja toimintaprosesseissa, ja tällöin vain niitä kehittämällä voidaan vaikuttaa vastavuoroisesti yksilöiden väliseen luottamukseen. (Kahrapää & Savolainen 2018.)

Koronatilanne oli kaikille uusi ja ennakoimaton. Aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Kaltiainen 2018) on jo osoitettu, että esimerkiksi yrityksen muutostilanteessa ratkaisevassa asemassa on ollut luottamus, sillä luottamuksen ja työn imun organisaatiot pärjäävät muutoksissa. Poikkeusolot ovat rinnastettavissa vähintään yrityksen muutostilanteeseen. Pandemian aikana itseohjautuvuus etätyössä ja etäjohtaminen konkretisoituvat (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020).

Kunta-alan etätyöraportin (2020) mukaan etätyöntekijän kannalta tärkeätä on psykologinen turvallisuus. Se tarkoittaa sitä, ettei työntekijää unohdeta, että hänen puolia pidetään, että hän voi osaltaan vaikuttaa päätöksiin ja ettei hänen tarvitse to­distella toisille etätyökelpoisuuttaan esimerkiksi liiallisella työnteolla tai sataprosenttisella tavoitetta­vuudella.

Luottamus mahdollistaa molemminpuolisen vapauden. Etätyön voi myös ajatella edistäneen työyhteisön luottamusilmapiiriä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Lähteet

Blomqvist-Valtonen, E. & Kopra, J. 2020. Maailman paras työelämä. TRAL.

Haapakoski K., Niemelä A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä -Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. AlmaTalent. (tulossa).

Isacsson, A. & Alha-Simola, N. 2019. Moni sote-alan ammattilainen haluaa vaihtaa alaa – Miten sote-osaajalle syntyisi työn imua.

Isacsson, A. & Raatikainen, E. 2020. Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi.

Karhapää, S.-J. & Savolainen, T. 2018. Trust development processes in intra-organisational relationships: A multi-level permeation of trust in a merging university, Journal of Trust Research, 8:2, 166-191.

Raportti etätyöstä ja sen hyödyntämisestä kunta-alalla. KT Kuntatyönantajat 2020. Helsinki.

https://esignals.haaga-helia.fi/2020/03/03/elinikainen-oppiminen-muuttuvassa-maailmassa/

Salmenperä, M. 2007. Teoksessa J. Pekkola & L. Uskelin (toim.). Etätyöopas työnantajille. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Savolainen, T. 2011. Luottamusjohtajuus inhimisen pääoman uudistamisessa. Teoksessa: Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Puusa, A. & Reijonen, H. (toim.) Edita, Unipress. ss. 117-141.

THL 2020. Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta.  

Kirjoittajat

Annica Isacsson toimii tutkimuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Isacsson, A., Alha-Simola, N. (2019). Moni sote-alan ammattilainen haluaa vaihtaa alaa. – miten sote-osaajalle ( syntyisi työn imua. https://esignals.haaga-helia.fi/2019/11/29/moni-sote-ammattilainen-haluaa-vaihtaa-alaa-miten-sote-osaajalle-syntyisi-tyon-imua/

Isacsson, A. & Raatikainen, E. (2020). Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2020/03/11/kannustavaa-puhetta-nuorten-vastavalmistuneiden-tyohon-sitoutumiseksi/