Työsuojelurahaston Kannustava puhe -hankkeessa kävi ilmi, että tietotyöalan vastavalmistuneet nuoret arvostavat etätyömahdollisuuksia. Mutta – myös fyysisiä tiloja ja kanssaihmisiä tarvitaan.

Haastatteluissa tuotiin esille spontaaneja tapaamisia, yhdessä kahvittelua, kehollisuutta, naurua, kollegiaalista tukea ja asiakaskontakteja (mm. Isacsson & Alha-Simola 2019). Lisäksi jo pienet eleet ja teot koettiin tärkeinä tekijöinä positiivisen ilmapiirin kohentumisessa (Isacsson & Raatikainen 2020).

Sotealalla etätyömahdollisuutta ei aina ole, jolloin vuorovaikutus- ja esimiestyö korostuvat. Monet esimiehet kokevat, että työntekijöillä on tarve tulla nähdyksi. Esimies voi vaikuttaa entistä toimivampaan ja huomioivampaan arkeen jo pelkästään sillä, että on saatavilla ja läsnä. Alla on yhden esimiehen pohdintoja aiheesta:

On hyvä olla lähellä henkilökuntaa ja itse kierrän melkein päivittäin eri yksiköissä, todetakseni, että kaikki voivat hyvin, että on rauhallista ja hoitohenkilökunta voi hyvin. Oikeastaan on tärkeä vain tervehtiä. Ensin oltiin vähän epäluuloisia, että mitä hän nyt tulee tänne kyttäämään, mutta nykyään se on ihan normaalia, henkilökunta tietävät, että tulen ja silloin jutellaan, jos on esim. potilashuolia, joku voi huonosti, niin keskustelemme ratkaisuista ja miten voisimme kehittää joitakin toimintoja. Juttelemme useasti käytännön asioista, esim. miten IT toimii tai oikeastaan ihan mistä vaan.

Esko Kilpi (2016) määrittelee Sitran julkaisemassa raportissa työn toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutukseksi. Tällaista näkökulmaa edustaa myös Christopher Dejours, jonka mukaan työ ei ole pelkkää tuotantoa, vaan myös yhdessä elämään oppimista. Vaikuttaa siltä, että hyvän työn merkitys syntyy tulevaisuudessa paljolti verkostomaisessa vuorovaikutuksessa – sekä etänä että fyysisesti.

Vuorovaikutuksen, toisen huomioon ottaminen ja vastavuoroisuus eivät kuitenkaan poistu etätyössäkään. Tutkimuksemme huomiot olivat samansuuntaisia edellä mainittujen kanssa. Esimieskyselyssä tuli esille työntekijöiden keskinäisen verkostoitumisen ja siinä vallitsevan avoimuuden tärkeys:

Kaikki työntekijät kokevat olevansa tärkeitä, samanarvoisia, arvostettuja.

Että kaikki voivat puhua keskenään, ja suodaan vapaus olla oma itsensä

Uskaltaa nostaa esille kielteiset ja positiiviset asiat keskustelun kohteiksi

Demos Helsingin Työ 2040 -raportista (2017) käy ilmi, että esimiehiä koulutetaan jo nyt erityisesti vuorovaikutustehtäviin. Eikä suotta, sillä vuosina 2020–2040 tapahtuu raportin mukaan itsensä johtamisen murros, jolloin valta siirtyy enenevässä määriin asiantuntijoille ja tiimeille.

Etätyön lisääntyminen, koko työn tulevaisuus ja siihen liittyvien erilaisten työ- ja toimintakulttuurien muuttuminen tulee haastamaan niin sanottujen alaistaitojen, itseohjautuvuuden ja jatkuvan oppimisen, lisäksi myös esimiesten johtamisen tavat. On visioitu, että vuonna 2028 esimiehen tehtävä muuttuu raportin (2017) vuorovaikutusvalmentajaksi, joka kehittää ja koordinoi osaamista, jolloin hänen rutiinityönsä vähenevät.

Tulevaisuuden työelämän suuntaviivoina tulevat sen mukaan olemaan seuraavat seikat:
• 2025: Tunneälytaidoista tulee voimakkaasti arvostettu ominaisuus rekrytoinneissa ja palkkauksessa, sillä robotit hoitavat jo valtaosan muista kognitiivisista ja manuaalisista työsuoritteista.
• 2032: Työajanseuranta loppuu työpaikoilla.
• 2037: Työtä ja opiskelua arvostetaan yhtä paljon ja niiden yhdistäminen on helppoa.

Aika näyttää, millaisia arvoja työhön liitetään tulevaisuudessa. Tuleeko vuorovaikutus nousemaan entistä keskeisemmäksi arvoksi työelämässä? Vahvistuvatko ”soft skills” ja transversaaliset taidot aikaisempaa enemmän? Nousevatko nämä laaja-alaiset taidot alakohtaisen substanssiosaamisen rinnalle uusia esimiehiä rekrytoidessa ja kouluttaessa? Integroituuko työhön – myös esimiestyöhön – uusia elämän arvoja tai ihmisille tärkeitä asioita aikaisempaa enemmän?

Kannustava puhe -hanke
Työsuojelurahaston Kannustava puhe -hanke (KaPu) on ajankohtainen, sillä nuorten työhön ja ammattiin sitouttaminen sekä tunneosaaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden työssä ja kestävän työelämän luomisessa. Kannustava puhe -hankkeessa kysymme, mikä saa nuoret (vastavalmistuneet) sitoutumaan työhön ja kokemaan merkitystä työstään.

Kannustava puhe -hankkeen blogitekstit (eSignals)
Kannustava puhe -hanke (Työsuojelurahaston verkkosivu)

Lähteet

Isacsson, A. & Alha-Simola, N. 2019. Moni sote-alan ammattilainen haluaa vaihtaa alaa – Miten sote-osaajalle syntyisi työn imua.

Isacsson, A. & Raatikainen, E. 2020. Arvoilla ja työkulttuurilla on merkitystä – erityisesti nuorille työntekijöille.

Kilpi, E. 2016. (toim.). Perspectives on new work. Sitra.

Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Demos Helsinki. 1/2017.

Sitaatit ovat Kannustava puhe -hankkeen esimieskyselystä.

Annica Isacsson toimii tutkimuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa.