Suomen kaltaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa on käynnissä merkittävä arvojen murros. Materiaalisia elämän päämääriä korostavista arvoista on alettu siirtyä kohti jälkimateriaalisia arvoja (Joutsenvirta 2020). Nuorisobarometrin 2019 mukaan nuoret kokevat aineellisen hyvinvoinnin selvästi vähemmän tärkeäksi kuin työn, vapaa-ajan tai ihmissuhteet.

Luonnon hyvinvointi ajaa nuorten mukaan materialismin ohi. Lisäksi he pitävät mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen, osaamisen kehittämiseen ja monipuolisiin työtehtäviin selvästi tärkeämpinä työelämän valintoihin vaikuttavina tekijöinä kuin palkkatasoa tai työn vakinaisuutta.

Työn tulee vastata omia arvoja

Selvä enemmistö nuorista ajattelee, että työn on vastattava omia arvoja (Mikkinen 2020). Nuorisobarometrin mukaan nuorten asenteet ja sitoutuminen työhön, työmarkkina-asema ja nuorten työssä jaksaminen ovat keskeisiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Samaan aikaan elinkeinorakenne, työn tekemisen tavat ja ammattirakenne ovat muutoksessa. (Haikkola & Myllyniemi 2020)

Arvojen murros antaa syyn olettaa, että monet syvälle pinttyneet uskomukset esimerkiksi vauraudesta ja työstä ovat kokonaisuuden kannalta kestämättömiä ja kadottavat merkityksensä pidemmällä aikavälillä. (Salonen & Joutsenvirta 2018; Joutsenvirta & Salonen 2020.)

Arvojen merkitys ilmenee työn merkityksellisyydessä. Sellaista työtä on mielekästä ja kiinnostavaa tehdä, jota arvostaa. Kun arvostaa työtä, se vaikuttaa myös omaan hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi sotealalla henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä asiakkaiden hyvinvointiin (TTL 2019). Arvot ilmenevät esimerkiksi siinä, että työnantaja on haluttu työntekijöiden keskuudessa:

Joku joskus nätisti sano, että on tärkeetä, että on jono ensin takaovella, ennen kuin on jono etuovella eli jos sä oot hyvä työnantaja ja ne hyvät tyypit haluaa sulle töihin, jotta sit on ne asiakkaat jonossa siellä etuovella.

Myös esimiestyöllä on merkitystä

Kannustamista ja tunnetaitoja tarvitaan entistä enemmän edistämään työntekijän innostusta, motivaatiota, sitoutumista sekä luottamuksen syntymistä. Hyvällä esimies- ja yhteistyöllä se voi onnistua (Isacsson & Raatikainen 2020). Tunnetaidot ovat avain yhteyteen sekä omien tunteiden, mutta myös muiden ihmisten kanssa. Erillisyys syntyy omaan kuoreen vetäytymisestä – yhteys löytyy riskistä olla oma itsensä yhdessä toisten kanssa.

Henkilöstön hyvinvointi on tärkeää. Siihen panostamalla voidaan ennalta ehkäistä myös työyhteisöön liittyviä riskitekijöitä (Kesti & Syväjärvi 2015). Hyvinvointi lähtee liikkeelle arvostavasta perehdyttämisestä – ensimmäisistä päivistä ja viikoista. Kunnioittavasta kohtaamisesta ja kannustavasta palautteesta.

Kannustava puhe -hanke
Työsuojelurahaston Kannustava puhe -hanke (KaPu) on ajankohtainen, sillä nuorten työhön ja ammattiin sitouttaminen sekä tunneosaaminen ovat avainasemassa tulevaisuuden työssä ja kestävän työelämän luomisessa. Kannustava puhe -hankkeessa kysymme, mikä saa nuoret (vastavalmistuneet) sitoutumaan työhön ja kokemaan merkitystä työstään.

Kannustava puhe -hankkeen blogitekstit (eSignals)
Kannustava puhe -hanke (Työsuojelurahaston verkkosivu)

Lähteet

Haikkola, L. & Myllyniemi, S. 2020. Hyvää työtä. Nuorisobarometri 2019. Nuorisotutkimusseura.

Isacsson, A. & Raatikainen, E. 2020. Arvoilla ja työkulttuurilla on merkitystä – erityisesti nuorille työntekijöille.

Isacsson, A. & Raatikainen, E. 2020. Kannustavaa puhetta nuorten vastavalmistuneiden työhön sitoutumiseksi

Joutsenvirta, M. 2020. Merkityksellistä työtä yhden maapallon rajoissa. Nuorisobarometriraportissa Hyvää Työtä (toim. Haikkola, Myllyniemi, 2020)

Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. 2020. Sivistys vaurautena. — Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa Helsinki: Basam Books.

Kesti, M. & Syväjärvi, A. 2015. Human Capital Production Function in Strategic Management. Technology and Investment, 6. 12–21.

Mikkinen, J. 2020. Merkkejä uuden polven yrittäjyydestä. Nuorisobarometriraportissa Hyvää Työtä (toim. Haikkola, Myllyniemi, 2020)

Työterveyslaitos 2019. Työntekijöiden eettinen kuormitus vanhustenhoidossa huolestuttaa. Helsinki: TTL.

Sitaatti on Kannustava puhe -hankkeen tutkimuksesta.

Annica Isacsson toimii tutkimuspäällikkönä Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa.