Merkitykselliset tapahtumat jakavat aikaperspektiivimme ennen ja jälkeen -tarkasteluun. Vallitseva koronaepidemia kuuluu näihin – onhan se maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja mullistava. Se on vaikuttanut elämäämme tavalla, jota emme koskaan olisi osanneet ennustaa. Myös työpäiviemme rutiinit ovat muuttuneet ja arkea hallitsevat erilaiset etäyhteydet. Tarjoilemme tässä muutaman ennen ja jälkeen -vertailun omaan työhömme.

Aamutakissa ensimmäiseen palaveriin

Päivän käynnistämisessä aikaa säästyy vähintään työmatkan verran, joten aamulla saa huoletta nukkua vähän pidempään. Ensimmäisen palaverin tutun kollegan kanssa voi hoitaa vaikka aamutakissa kamerayhteydellä. Vastaavasti illalla on mahdollista hyvällä omallatunnolla valvoa Kymppiuutisia myöhempään. Miinusta tuo kuitenkin se, että työpäivät helposti venyvät vähintään alkuiltaan. Vaikka miten päättäisimme, että tänään lopetamme työt klo 16, näin harvoin tapahtuu.

Elämää kotitoimistossa

Kaikki päivät tuntuvat jokseenkin samanlaisilta. Ympäriltä puuttuvat puheen sorina ja tutut työkaverit. Työtehtävät vaihtelevat, mutta kotona harvemmin tapahtuu mitään ennakoimatonta. Toki arjen yllätyksiin vaikuttaa se, missä elämänvaiheessa kukin on. onkin helppo kuvitella, millaisen sirkuksen pari pientä etäkoululaista saa aikaan.

Liian häiriöttömässä työympäristössä piilee myös vaaroja. Monesti työhön uppoutuu niin intensiivisesti, että lounastauko saattaa jäädä päivän ainoaksi tauoksi. Työskentelyasentoa tai -paikkaa ei välttämättä tule vaihdettua edes taukojen jälkeen, joten fyysisesti kroppa joutuu aika koville.

Viestien tulvassa

Viestien määrä opiskelijoilta on moninkertaistunut. Useat ovat lomautettuina tai heidät on irtisanottu, mikä on aktivoinut palaamaan opintojen pariin. Lisäksi vapaa-aikaa jää runsaasti, koska matkustella ei voi, ravintolat ovat suljettuina, harrastusmahdollisuudet ovat rajattuja eikä kavereidenkaan kanssa hengailua suositella. Niinpä moni haluaa nyt edistää opintojaan. Monesti se käytännössä merkitsee opinnäytetyön tekemistä, mikä taas vaatii opettajan ohjausta ja se lisää viestittelyä.

Small talkia ja täsmällistä palaverikäytäntöä

Eristäytyminen on selvästi opettanut suomalaisille sujuvaa small talkia. Pandemiasta riittää kaikilla keskusteltavaa ja kokemusten jakamista. Täsmällisyys ja tapaamisiin valmistautuminen ovat korostuneet: niin opiskelijat kuin työkaveritkaan eivät myöhästele sovituista aloitusajoista. Kaikki osapuolet myös jämäkämmin tekevät etukäteen sen, mitä ovat luvanneet. Asiat edistyvät yllättävän ketterästi, ja toivottavasti sama käytäntö jatkuu myös koronan jälkeen.

Tiivistä yhteistyötä erilaisissa kokoonpanoissa

Pari- ja tiimityöskentely on lisääntynyt moninaisten asioiden äärellä. Esimerkiksi tämäkin tekstion syntynyt parityönä niin, että toinen kirjoitti rungon, jota työstimme Zoomissa työpöytää jakamalla. Sosiaalinen työskentelymalli on tehokas ja opettavainen, koska parin kanssa tulosta syntyy helpommin kuin yksin. Lisäksi tämä on kiva tapa työskennellä.

Tiimeissä suunnittelemme tulevia opintojaksoja, kirjoitamme julkaisuja, jaamme tietoja, arvioimme opiskelijoiden tehtäviä jne. Myös opinnäytetöiden ohjaus ja arviointi on mielekästä, kun rohkenee hakea vahvistusta omille mielipiteilleen. Oikeastaan olemme löytäneet mentoroinnin, jossa mentorin ja mentoroitavan roolit vaihtelevat luontevasti tilanteen mukaan.

Millaisia kokemuksia sinä haluaisit meille jakaa?