Matkailun lisääntyessä ovat monet suositut matkakohteet, kuten Venetsia, Barcelona ja Amsterdam, houkutelleet matkailijoita siinä määrin, että paikalliset ovat ruvenneet vastustamaan matkailun kehittämistä. Tälle ilmiölle keksittiin jopa oma käsitekin, liikaturismi (overtourism), joka on ollut vahvasti esillä myös TOURIST*-hankkeessa. Koronakriisin keskellä käsite on muistutus menneestä maailmasta, ajasta ennen pandemiaa.

Nyt kun matkailu on lähes pysähtynyt, meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus jakaa matkailun pelimerkit uudestaan.

Ilma ja vesi kirkastuvat

Koronavirus on pakottanut ihmiset kotikaranteeniin useissa maailman maissa. Koronarajoitukset ovat pysäyttäneet sekä kotimaan- että ulkomaanmatkailun. Matkailuyritykset matkatoimistoista hotelleihin ja ravintoloihin ovat olleet kriisin suurimpia kärsijöitä. Lentoliikenne on vähentynyt kymmeniä prosentteja, ja usea lentoyhtiö on jo ajautunut konkurssiin. Öljyn hinta on alimmillaan ikinä, koska kysyntää ei ole.

Koronan ansiosta ilmansaasteet ovat radikaalisti vähentyneet muun muassa Kiinassa, Italiassa ja Espanjassa. Myös Suomessa kaupunkien ilmanlaatu on parantunut, kun ihmiset istuvat kotona eivätkä autonsa ratissa. Pohjois-Intian kaupungeissa on nähty kymmeniä vuosia saasteiden takana piilossa ollut Himalajan vuoristo.

Matkailun loppuminen ei kuitenkaan ole ainut syy vähentyneisiin saasteisiin, sillä matkailun päästöt ovat noin viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä ja lentoliikenteenkin osuus on vain noin 2 %. Kuitenkin lentämistä ja matkustamista on viime vuosina kritisoitu voimakkaasti juuri ympäristövaikutusten takia. Matkustaminen on kasvanut nopeasti ja päästöt sen mukana. Nyt päästöt ja muutkin matkailun ympäristövaikutukset ovat vähentyneet huomattavasti.

Venetsian kanaalien kirkastuminen on ollut ehkä eniten esillä, kun on havainnoitu matkailun vähenemisen vaikutuksia ympäristöön. Matkailijoita normaalisti kuljettavat alukset ja valtavat risteilijät pysyvät laitureissaan.

Kauriit ja lampaat ovat valloittaneet pikkukaupunkien katuja Euroopassa, kengurut Australiassa. Merikilpikonnat ja niiden munimisen onnistuminen nyt kun hiekkarannat ovat tyhjillään, on ollut ilon aihe luonnolle. Kuoriutuvat kilpikonnien poikaset löytävät tiensä varmasti paremmin mereen, kun lomakohteiden valot eivät ole tänä kesäsesonkina niin kirkkaat kuin aiemmin.

Eniten matkailun väheneminen ja miltei loppuminen vaikuttaa kuitenkin paikallisten elämään. Millainen kaupunki Barcelona on ilman matkailijoita? Joidenkin paikallisten mielestä ehkä miellyttävämpi. Koska monen paikallisen tulot ovat kuitenkin kokonaan tai ainakin osittain riippuvaisia matkailusta, voi kaupungissa jossain vaiheessa näkyä ”tourists come back” -kylttejä matkailun vastaisten mielenosoitusten sijaan.

Monet matkailun asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kotimaan matkailu alkaisi ensimmäisenä. Kiinassa on päästy taas matkustamaan alueelta toiselle. Suomalaiset ovat liikkuneet kotikuntansa tai lähikuntien ulkoilu- ja virkistysalueilla sekä kansallispuistoissa koko kriisin ajan. Kesämökit houkuttelevat ihmisiä elämään karanteenin kaltaisissa oloissa kauempana ihmisjoukoista. Suomalaiset ovat aina olleet mökkikansaa ja eristäytyminen omiin oloihin käy meiltä luonnostaan.

Mutta kuinka kauan tyydymme lähiluontoon? Ja kestääkö lähiluontomme kasvavat kävijämäärät? Lähiluontomme kestää, kun sen infrastruktuuri opastettuine polkuineen ja palveluineen pysyy kunnossa. Lisääntynet kävijämäärät voivat myös lisätä julkista rahoitusta infrastruktuurille. Pahinta lähiluonnolle olisi, että ihmiset lähtisivät raivaamaan sinne omia polkujaan.

Jatkammeko siitä mihin jäimme ennen koronaa?

Suurin kysymysmerkki on kuitenkin se, milloin kansainvälinen matkailu alkaa uudestaan. Erilaisia ennusteita tai puhtaita arvauksia on jo tehty. Espanja avaa eri elinkeinosektoreitaan varovaisesti, ja matkailun vuoro on nykytiedon mukaan vasta vuoden 2021 alussa. Liikematkustus alkaa ehkä ensimmäisenä, mutta edessämme on kuitenkin pohjoisen pallonpuoliskon kesä, joten luultavasti ennen syksyä eivät liikematkustajatkaan liiku kotimaistaan minnekään. Moni liikematkustaja voi miettiä, että toiseen maahan ei kannata lähteä, jos siellä joutuu heti karanteeniin, ja taas uudestaan, kun palaa takaisin kotimaahan.

Koronakriisi ei ole tukahduttanut kaikkien kaukokaipuuta, ja moni haaveileekin jo ensimmäisestä koronan jälkeisestä matkastaan. Vetoavatko koronan jälkeen samat matkakohteet kuin aiemmin, kaupungit kuten Rooma, Barcelona ja Bangkok ja tutut rantakohteet Phuket ja Alanya? Saavutettavuus, lentojen hinnat ja kohteen vetovoimatekijät, kuten aktiviteetit ja ilmasto, vaikuttavat todennäköisesti koronakriisin loputtua matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen ihan kuin aina ennenkin. Kasvava määrä matkailijoita hakee todennäköisesti elämyksiä uusistakin kohteista. Ja yhtä moni voi haluta jäädä lähialueelleen, kenties matkustaa vain kotimaassa.

Kallistuuko vai halpeneeko matkustaminen? Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen. Alkuun ehkä halpenee, jotta massat saadaan taas liikkumaan, mutta myöhemmin hinnat voivat taas nousta vastaamaan todellisia kustannuksia. Uutiset Kiinasta kertovat, että lentoyhtiöt houkuttelevat jo asiakkaita erittäin halvoilla hinnoilla. Kiinan päästöt ovat jo muutenkin kasvussa, kun tehtaiden tehot palaavat normaalitasolle. Vaikka ihmiset alkaisivat taas matkustaa, koronapandemiaa edeltäviin lukuihin ei päästä pitkään aikaan. Tämä antaa ympäristölle aikaa hengähtää ja palautua kohti entistä, ainakin joksikin aikaa.

Meillä on nyt tuhannen taalan paikka, mahdollisuus muuttaa matkailukäyttäytymistämme pysyvästi niin, että huomioisimme ympäristömme paremmin. Olemmeko siihen valmiita? Vai jatkammeko entiseen malliin?

*TOURIST-projekti: Hankkeen tavoite on luoda kestävän matkailun ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien osaamiskeskuksia Thaimaahan ja Vietnamiin. Lisää projektista voit lukea täältä.