Työllistyminen vastavalmistuneena ei tänä päivän ole itsestäänselvyys. Entistä useampi korkeastikin koulutettu jää opiskelujen jälkeen vaille työtä tai päättyy työhön, joka ei välttämättä vastaakaan omaa koulutustasoa, saati odotuksia. Samaan aikaan monenlaisesta osaamisesta tuntuu kuitenkin olevan pulaa.

Tässä kirjoituksessa pohdimme syitä siihen, miksi korkeasti koulutetut eivät löydä paikkaansa työmarkkinoilla ja keskitymme erityisesti osaamisen sanoittamisen merkitykseen työmarkkinoilla.

Osaaminen ei näy aina todistuksessa

Yksi keskeinen näkökulma vaikeaan työllistymistilanteeseen on nuoren vastavalmistuneen kyky tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan onnistuneesti. Opiskeluaikana toteutetut projektityöt tai omien harrastusten kautta kerrytetty kokemus voivat paljastaa merkittäviä vahvuuksia. Moni vastavalmistunut ei kuitenkaan tunnista, että hallitsee vaikkapa ongelmanratkaisutaitoja tai digitaalista lukutaitoa, koska niitä ei ole sellaisenaan edes opiskeltu. Vielä harvempi onnistuu sanoittamaan tällaista osaamistaan niin, että se vakuuttaisi myös työnantajan.

Kun työelämän odotukset muuttuvat nopeasti, laajentuu myös osaamisen tarve verrattuna perinteisiin tutkintotodistuksen sisältämiin tietoihin osaamisesta. Kurssinimikkeet tai tittelit eivät enää kerrokaan koko totuutta todellisesta osaamisesta ja aito osaaminen jää tunnistamattomien kyvykkyyksien varjoon.

Muotoiluajattelu avuksi osaamisen sanoittamiseen

Muotoiluajattelu (design thinking) tarkoittaa tapaa ratkaista ongelmia ajattelemalla ensin ihmisten tarpeita. Siinä kokeillaan rohkeasti erilaisia ideoita käytännössä, opitaan virheistä ja kehitetään ratkaisuja kokeilujen ja kokemuksen kautta – pala palalta. (Taipalus 2020.)

Kun osaamista tarkastelee muotoilun näkökulmasta, ei kyse olekaan yksin tiedoista ja taidoista vaan enemmänkin siitä, miten omaa osaamistaan osaa sanoittaa ja soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Voidaan puhua osaamisen muotoilusta.

Osaamisen muotoilu määritellään prosessiksi, jossa yksilö tunnistaa, jäsentää ja kehittää omaa osaamistaan suhteessa muuttuvaan työelämään ja omiin tavoitteisiinsa. Osaamisen muotoilussa korostuvat kokemuksellinen oppiminen, reflektio ja osaamisen näkyväksi tekemisen merkitys. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022.)

Monelle vastavalmistuneelle haasteena usein on kyky siirtyä ns. kurssisuoritus-keskeisyydestä aitoon osaamispuheeseen. Työhakemuksessa saattaa esimerkiksi lukea ’olen opiskellut palvelumuotoilua’, mutta kun työhaastattelussa kysytään johtamistaidoista tai analysointiosaamisesta, meneekin jauhot suuhun, eikä hakija tunnistakaan osaamistaan. Oikeanlaisten taitojen tunnistaminen edellyttää siis kykyä oppia tulkitsemaan ja sanoittamaan kokemuksiaan osaamisen, ei pelkkien kurssisuoritusten, näkökulmasta.

Oman osaamisen muotoilu muotoiluajattelun keinoin mahdollistaa syvällisen tarkastelun erilaisista vaihtoehdoista ja auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja tärkeimpiä osaamisia sekä kehittämään niitä kyvykkyyksiä, jotka ovat arvokkaita työelämässä.

Oppilaitoksilla on keskeinen rooli osaamisen muotoilussa

Oppilaitoksilla on keskeinen rooli valmistuvien opiskelijoiden oman osaamisen sanoittamisessa ja muotoilussa. Pelkkä tutkinnon suorittaminen ei enää riitä, vaan keskiöön nousee entistä vahvemmin opiskelijoiden osaamisen systemaattinen reflektointi ja ammatillisen itseymmärryksen vahvistaminen. Työllistyminen ei tarkoita vain sitä, että löytää työpaikan, vaan se on elämänmittainen prosessi, jossa rakennetaan omannäköinen paikka työelämässä aktiivisena toimijana, joka osaa tunnistaa ja sanoittaa ja kehittää omaa osaamistaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Omaa ammatillista osaamista voi pohtia osaamisen identiteetin kautta, mieltääkö itsensä yleisosaajaksi eli generalistiksi vai syväosaajaksi. Generalistilla on laaja-alaista osaamista eri aloilta ja hän pystyy toimimaan joustavasti erilaisissa rooleissa. Syväosaaja on oman alansa asiantuntija ja keskittyy tietyn aihealueen tai taidon perusteelliseen hallintaan. (Jyväskylän yliopisto s.a.) On kuitenkin hyvä ymmärtää, että generalisti ja syväosaaja -identiteetit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne edustavat erilaisia tapoja rakentaa omaa uraa ja ammattitaitoa. Työelämässä tarvitaan molempia taitoja.

Osaamisen identiteetti kehittyy elämän ja työuran aikana oppimisen, kokemusten ja reflektoinnin myötä. Jatkuva oppiminen, uteliaisuus ja halu kehittyä ovat tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä taitoja.

Kuva: Haaga-Helia