Aineellinen vauraus ja hyvinvointi on kasvanut länsimaissa erityisesti teollisesta vallankumouksesta lähtien. Se on tuonut mukanaan paljon hyvää. Edeltävät sukupolvet tuskin osasivat kuvitella meidän sukupolvemme elintasosta. Tämä kasvu perustui uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiseen ja saastuttavien energiamuotojen käyttöön. Sen seurauksena esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät tänä päivänä entistä voimakkaammin.

On tutkitun tiedon valossa kiistatonta, että etenevä ilmastonmuutos itsessään on konkreettinen esimerkki siitä, että uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja saastuttaviin energiamuotoihin perustuva jatkuva kasvu ei ole mahdollista rajallisella planeetalla (Ritchie, Rosado & Roser 2023). BKT:n kasvun tiedetään liittyvän työllisyyteen ja tuottavuuden kasvuun. Siksi investoinnit sekä koulutukseen että vihreään siirtymään voisi ajatella lisäävän kestävää kasvua ja samalla tuoda ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.

Kaksoissiirtymä aikamme megatrendinä

Vihreä siirtymä tarkoittaa sellaista yhteiskunnallista murrosta, jota vauhdittaa siirtymä pois fossiilisista energialähteistä kohti puhtaan energian ratkaisuja. Vihreä siirtymä vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan toiminnan osa-alueisiin, kuten teollisuuteen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, liikkumiseen ja biodiversiteetin suojelemiseen.

Digitalisaatio on puolestaan tietoteknisten ratkaisujen lisääntymistä ja yleistymistä, joka luo myös ratkaisuja vihreään siirtymään. Digitalisaation edetessä energian kysyntä kasvaa. Samalla sitä vauhdittaa edelleen jatkuva väestön kasvu. Tämä ei ainakaan helpota rakenteellisen muutoksen toteuttamista kohti hiilineutraalia elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa.

Vihreän ja digitaalisen siirtymän välillä vaikuttavat vahvat synergiat. Digitaalinen teknologia voi olla keskeisessä roolissa ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa, saastumisen vähentämisessä ja luonnon monimuotoisuuden ennallistamisessa. Synergiaa tapahtuu myös toiseen suuntaan. Datakeskusten ja pilvipalveluiden tulee tavoitella ilmastoneutraaliutta ja parantaa energiatehokkuuttaan. Yksi keino on täyttää kasvava sähköntarve esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla.

Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat myös jännitteinen vastinpari. ICT toimiala käyttää lähes kymmenesosan kaikesta maailmassa tuotetusta sähköstä. Osuus kasvanee, koska energiankulutus maailmalla lisääntyy digitalisaation vauhdittamana. Siispä digitaalisesta teknologiasta on tultava energiatehokkaampaa.

Kaksoissiirtymän huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa

Kaksoissiirtymän murros synnyttää uusia osaamistarpeita, joihin ammatillisen koulutuksen tulee vastata. Avainteknologiat kaksoissiirtymään liittyvät erityisesti energiasektorin digitalisaatioon, vihreään liikenteeseen, teollisuuden ilmastoneutraaliuden edistämiseen, uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä kestävämpään maatalouteen (Euroopan komissio 2022).

Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Esimerkiksi Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma (2021) suuntaa rahoitusta kohti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota edistävää rakennemuutosta, jota korkeakoulujen TKI-toiminnan kautta voidaan edistää sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lisäksi on tärkeää, että korkeakoulujen vastuullisuustyötä johdetaan pitkäjänteisesti, vaikka ammattikorkeakoulut eivät toistaiseksi ole kestävyysraportointidirektiivin piirissä. Arenen johdolla ammattikorkeakouluille tehtävät yhteiset kestävyysraportointimallit ovat tästä hyvä esimerkki.

Keskitymme hiilijalanjäljen lisäksi yhä vahvemmin myös koulutuksen kädenjälkeen ja siihen liittyviin uusiin osaamistarpeisiin. Haaga-Helia onkin vastannut kysyntään lisäämällä tarjontaansa esimerkiksi kiertotalouden opintoja. Seuraavaksi onkin aika vahvistaa yhdessä kaksoissiirtymää käsittelevää opetustarjontaa.

Kuva: Shutterstock