Siirry sisältöön
Työelämä
Tehokas tiimityöskentely vaatii tiimiorientaatiota

Tehokas tiimityöskentely näkyy tiimiorientaationa sekä yksilön, tiimin että organisaation tasolla.

Kirjoittajat:

Eevastiina Gjerstad

senior researcher, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 02.10.2024

Kun lähdimme Yhteisön parhaaksi (YP) -hankkeessa tutkimaan korkeakoulujen ja niiden työntekijöiden pedagogista hyvinvointia, johtamista ja yhteisöohjautuvuutta, keskiöön nousi muun muassa työyhteisöissä yleinen tiimityöskentely.

Retorisella tasolla tiimejä suositaan, mutta mikä on todellisuus? Onko tärkeää, että orientoidumme tiimityöskentelyyn vai onko se vain korkeammalta tulevaan määräykseen alistumista? Tiimityöskentelyllä ja oppimisella on havaittu olevan valtavasti hyviä vaikutuksia sekä organisaatiotason suoriutumiseen että tiimien ja yksilöiden hyvinvointiin. Siksi tiimiin orientoituminen on työyhteisöissä suorastaan kohtalon kysymys.

Tiimiorientaatio kolmella eri tasolla

Kilcullen kollegoineen (2023) erottelee tiimiorientaatiossa kolme tasoa.

Yksilön tiimiorientoituneisuus tarkoittaa, että henkilö työskentelee mielellään tiimissä, ja kokee siinä työskentelyn tehokkaaksi työskentelyn tavaksi. Yksilön tiimiorientoituneisuus näkyy usein positiivisena asenteena tiimiä kohtaan sekä hänen halunaan käyttää aikaansa ja energiaansa tiimin kanssa. YP-hankkeessa tiimiorientaation suosiminen näkyi muun muassa siinä, että korkeakoulujen työntekijät kokivat olonsa hyväksi kuuluessaan tiettyyn tiimiin.

Tämä taso yksinään ei kuitenkaan riitä, vaan myös tiimin tulisi arvostaa tiimissä työskentelyä. Tiimitasolla tiimiorientaatio viittaa tiimin kokemaan tiimin ja sen työskentelyn arvostamiseen. Tällöin työskentelyssä ilmenee yleensä yhteistä, sosiaalista kognitiota kuten yhteistä oppimista. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiimin työskentelylle ja yhdessä ideoinnille annetaan paljon aikaa, sitä priorisoidaan muiden työtehtävien yli ja tiimin päätöksiä arvostetaan yksilöpäätöksiä enemmän. Yhteisön parhaaksi -hankkeessa tiimitason tiimiorientaatio näkyi muun muassa tiimiläisten positiivisina tunnereaktioina tiimin vuorovaikutuksen aikana, tiimiläisten yhteisenä nauruna ja huumorina sekä tiimiläisten kanssa jaettuina ajatuksina, jotka koskivat niin työtä kuin muutakin elämää.

Tiimityöskentelyn teho voi kuitenkin jäädä heikohkoksi, jos organisaatio ja sen johto ei sitoudu tiimiorientaatioon. Organisaation tasolla tiimiorientaatio näkyy tiimityön arvostamisena sekä periaatteen että käytännön tasolla. Konkreettisesti tämä voi näkyä esimerkiksi yhteistyöhön rohkaisemisena sekä tiimin suorituksiin perustuvana palkitsemisena. Tällöin tiimien työskentelylle annetaan sekä aikaa että resursseja. Tiimit saavat aidosti päättää tärkeistä asioista.

Organisaatiotason tiimiorientaatio on haastavin taso toteuttaa

Kerran eräässä isossa työpajassa kysyin osallistujien näkemyksiä tiimiorientaatiosta. Suurin osa osallistujista koki yksilötasolla olevansa tiimiorientoitunut, suurin osa koki tiimiorientaatiota myös tiiminsä tasolla, mutta vain harva koki organisaationsa olevan tiimiorientoitunut. Miksi näin on?

Organisaation johto tukee aika yleisesti ainakin retorisella tasolla tiimiorientaatiota. Tiimeille annetaan puitteet ja tavoitteet, ja toiminnallisista ja muodollisista asioista tiimi saa usein päättää itse. Toisaalta rakenteissa oleva pakotettu kontrolli voi tehdä tiimien liikkumisvarasta käytännössä niukkaa. Myös palkitseminen pohjautuu usein tiimien sijaan yksilöihin. Organisaatiolla ei tietenkään ole aina mahdollisuuksia tarjota enempää aikaa ja resursseja tiimityöskentelylle. Mahdollisuuksien rajoissa se on kuitenkin kannattava investointi.

Tiimiorientoitumisen sanoittaminen tuo sen hyödyt esiin

Tiimityöskentelyn hyödyntämistä hankaloittaa se, että tiimeiksi saatetaan kutsua myös yhteenliittymiä, jotka ovat lähempänä toiminnallisia ryhmiä kuin tiimejä. Tällöin on mahdollista, ettei tiimin määritelmään kuuluva yhteinen tavoite ja työskentely toteudu määritelmän olettamalla tavalla. Yhteyden ja yhteisöllisyyden koetaan kuitenkin syntyvän usein juuri työhön liittyvien tavoitteiden ja osaamisen kautta, vaikka toisaalla kaivataan myös epämuodollisia tapaamisia.

Toisaalta voidaan kyseenalaistaa sitä, onko tiimiorientaatio aina välttämättä hyvä asia? Ihmiset kaipaavat sopivaa tiimityön ja yksilötyöskentelyn rytmitystä eikä kaiken siirtäminen tiimin tehtäväksi tai ratkaistavaksi ole viisas valinta. YP-hankkeeseen osallistuneet korkeakoulujen työntekijät näkivätkin tiimityöskentelyllä olevan oman, vahvan paikkansa, mutta suosivat tietyissä keskittymistä ja arviointia vaativissa tilanteissa yksilötyöskentelyä.

Tiimiorientoitumisen sanoittaminen auttaa hyödyntämään tiimityöskentelyä entistä enemmän silloin, kun on sen aika ja paikka.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun johtama Yhteisön parhaaksi (YP) -hanke tutkii ja kehittää korkeakoulujen työtiimien pedagogista hyvinvointia yhteisöohjautuvuuden sekä vastavuoroisen johtamistoiminnan näkökulmista. Kyseessä on osallistava tutkimus- ja kehittämisprosessi, jossa hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen yhteisöt osallistuvat toteutukseen. Osallistavalla otteella tuotetaan tutkittua käytännön työyhteisötietoa inhimillisten ongelmien ratkaisuun ja kehitetään käytäntöjä. Hanketta rahoittaa Työhyvinvointirahasto OAJ.

Lähteet

Kilcullen, M., Bisbey, T.M., Rosen, M. & Salas E. 2023. Does team orientation matter? A state-of-the-science review, meta-analysis, and multilevel framework. Journal of Organizational Behavior 44 (2), 355-375.

Kuva: Haaga-Helia