Logistiikkarobotteja on tutkittu perinteisesti insinööritieteiden ja tietotekniikan näkökulmista. Vähintään yhtä tärkeää on tutkia aihetta myös teknologian käyttöönottoon liittyen, ihmistieteiden näkökulmasta.
Logistiikkarobottien käyttöönottoon liittyy monia haasteita, joita perinteinen muutosjohtamisen kirjallisuus ei täysin kata. Näihin kuuluvat robotin kyvykkyyksien epäjohdonmukaisuudet, sidosryhmien odotukset sekä robottien integroiminen olemassa oleviin työprosesseihin.
Logistiikkarobottien käyttöä on tutkittu esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun erilaisissa TKI-hankkeissa. Esimerkiksi PasilaHUB-hankkeessa kokeiltiin logistiikkarobottien toimivuutta kauppakeskuksissa sekä erilaisissa neuvontatehtävissä.
Uudessa tapaustutkimuksessa (Rojas & Tuomi 2024) kartoitimme eurooppalaisen logistiikkarobottien tarjoajan, ”RoboProviderin” (pseudonyymi), toimintaa terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 15 RoboProviderin työntekijää. Työntekijät edustivat eri tiimejä, kuten asiakaspalvelua, myyntiä, tuotekehitystä ja käyttäjäkokemuksen johtamista. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2023, ja niiden tarkoituksena oli kehittää uusi organisatorista muutosta kuvaava prosessikehys.
Käytännössä tavoitteena oli saada monipuolisia näkemyksiä logistiikkarobottien onnistuneesta käyttöönotosta ja muutosjohtamisen strategioista terveydenhuollon organisaatioissa.
Roboteista hyötyä vain jos tavoite on selvä
Tapaustutkimuksemme perusteella ensimmäinen askel on arvioida organisaation valmius hyödyntää logistiikkarobotteja. Tämä sisältää resurssien, kuten henkilöstön ajan ja taloudellisten resurssien, arvioinnin sekä tarvittavan infrastruktuurin varmistamisen. On myös tärkeää huomioida terveydenhuollon säädökset, tietosuojalait ja eettiset standardit.
Strategisen integraation kannalta on olennaista, että organisaatiolla on selkeät tavoitteet ja että robottien kyvyt tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Tämä edellyttää riittävää ymmärrystä robotin teknisistä ominaisuuksista, vakaudesta ja kypsyydestä. Myös selkeä kommunikaatio sidosryhmien kanssa on kriittistä, jotta kaikki päätöksentekijät ovat samalla viivalla.
Robottien käyttöönotto on vasta muutosmatkan alku
Onnistunut käyttöönotto edellyttää avointa vuoropuhelua robottien tarjoajien ja loppukäyttäjien kanssa. Tämä sisältää tietojen keräämisen ja ympäristön arvioinnin, jotta löydetään oikea yhteensopivuus robottien kykyjen ja käyttökohteen välillä. On myös tärkeää, että terveydenhuollon henkilökunta osallistuu aktiivisesti robotin integrointiin työprosesseihin ja antaa palautetta. Tämä auttaa parantamaan robotin suorituskykyä ja vastaamaan todellisiin tarpeisiin.
Muutoksen ylläpitämiseksi jatkuva koulutus ja resurssien jako ovat välttämättömiä. Robottien tarjoajien tulisi toimia strategisina kumppaneina, tarjoten kattavaa koulutusta, ylläpitoa ja teknologian päivityksiä. Myös muutoksen vakiinnuttaminen organisaation kulttuuriin, toimintoihin ja prosesseihin on tärkeää. Tämä edellyttää johtajien aktiivista roolia muutoksen monitoroinnissa, esteiden poistamisessa ja viestinnässä muutoksen vaikutuksista organisaation suorituskykyyn.
Tutkimus robottien käyttöönoton parissa jatkuu
Logistiikkarobottien käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, yhteistyötä ja jatkuvaa arviointia. Tutkimuksemme pohjalta kehitimme organisatorisen muutoksen prosessikehyksen, keskittyen erityisesti logistiikkarobottien integrointiin terveydenhuollon palveluita tarjoavissa organisaatioissa.
Robotin suunnittelijoiden, kehittäjien ja jakelijoiden tulisi hyödyntää näitä havaintoja ja mukauttaa tuotteitaan ja palveluitaan suhteessa eri toimialojen erityisvaatimuksiin.
Lähde
Rojas, A., Tuomi, A. 2024. Organizational change process for healthcare organizations introducing mobile service robots. XXXV ISPIM Innovation Conference, Tallinna, Viro, 9.-12.6.2024.