Tulevaisuuden osaamista synnytetään ekosysteemeissä ihmisten, yritysten ja muiden organisaatioiden verkostomaisessa toiminnassa. Kehittyminen ja kompleksisten haasteiden ratkaisu vaatii päivittyvää osaamista, olemassa olevien ajatusmallien ja toimintatapojen uudistamista, uuden oppimista. (Arola ym. 2022.) Tulevaisuuden taitojen kehittymistä voidaan tukea yrittäjämäistä osaamista vahvistamalla.

Yrittäjyys on kirjoitettu osaksi oppilaitosten opetussuunnitelmia ja opetusta, mutta miten onkaan opetusalan henkilöstön oman yrittäjämäisen osaamisen laita? Yrittäjyyslähtöistä ajattelua saatetaan edelleenkin vieroksua opetusalalla, koska se yhdistetään helposti ulkoiseen yrittäjyyteen eli liiketoimintaosaamisen konkreettisiin käytäntöihin.

Ulkoisella yrittäjyysosaamisella on esim. taloudellisen kestävyyden näkökulmasta iso merkitys, mutta organisaatiokulttuurin kehittämisessä painopistettä voi siirtää sisäiseen ja omaehtoiseen yrittäjyyteen. Sisäinen yrittäjyys kuvaa yksilön yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa organisaatiossaan ja omaehtoinen yrittäjyys kuvaa yksilön yrittäjämäistä toimintatapaa, arvoja ja asenteita. (Peltonen 2014.)

Muutos organisaation toimintakulttuurissa lähtee yksilöistä, heidän valmiuksistaan, laajenee tiimeihin ja laajemmin organisaation yhteisön toimintaan.

Yrittäjyys jatkuvan oppimisen avaintaitona

Yrittäjyyden edistäminen on Euroopan neuvoston (2018) määrittelemä jatkuvan oppimisen avaintaito, jonka edistämistä suositellaan niin koulutus- kuin liiketoimintaorganisaatioissakin. Neuvoston suosituksissa yrittäjyystaidoilla (entrepreneurial skills) tarkoitetaan henkilön kykyjä tunnistaa ja hyödyntää mahdollisuuksia muuttamalla ideat arvoa tuottaviksi hankkeiksi kulttuurisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla.

Suomalaisessa koulutuskontekstissa (Opetushallitus 2024) puhutaan yrittäjämäisistä valmiuksista (entrepreneurial competences), joihin sisällytetään yrittäjämäisten taitojen yksilön arvot ja asenteet. Yrittäjämäisinä valmiuksina Opetushallitus listaa seuraavia:

• aloitteellisuus
• tavoitteellisuus
• luovuus
• vastuullisuus
• omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
• kyky muuntaa ideat toiminnaksi
• rohkeus
• epävarmuuden ja pettymysten sietokyky

Miten kehittää yrittäjämäistä toimintakulttuuria yrittäjämäisten valmiuksien kautta? Yrittäjämäisyyteen liittyvä käsitteistö on monimuotoista, limittäistä ja osin vaikeaselkoista. Tulevaisuuden osaamisen näkökulmasta yrittäjämäinen osaaminen on organisaatiolle välttämätöntä, joten yrittäjämäisten valmiuksien, sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden osaamisen ydintä voisi vahvistaa psykologisen pääoman viitekehyksen avulla.

Yrittäjämäistä asennetta psykologisella pääomalla

Psykologisen pääomaan (PsyCap) eli yksilön tavoitteellisesti kehitettäviin käyttäytymisen ja toiminnan tapoihin on määritelty neljä ulottuvuutta: toivo, optimismi, sinnikkyys ja itseluottamus (Luthans & Youssef-Morgan 2017). Yksilön vahva psykologinen pääoma vahvistaa kollektiivista, organisaation psykologista pääomaa eli toivon ilmapiiriä, yhteistä optimismia ja sisukkuutta sekä yhteisluottamusta (Rauhala, Leppänen & Heikkilä 2013). Yrittäjämäisissä valmiuksissa on paljon yhtymäpintoja psykologisen pääoman elementteihin. Psykologista pääomaa on tutkittu paljon eri toimialoilla. Jopa lyhyet interventiot ja ymmärrys psykologisesta pääomasta kasvattavat tietoista asenteen kehittämistä. (Manka, Larjovuori &Heikkilä-Tammi 2014.)

Organisaation psykologinen pääoma lisää yhteistyötä, työtyytyväisyyttä, positiivista organisaatiokäyttäytymistä ja säteilee organisaatiosta ulospäin asiakkaisiin luoden lisäarvoa ja –tuottoa. Yrittäjämäisten valmiuksien edistäminen psykologisen pääoman kontekstissa lisää valmiuksia tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen, kestävään toimintaan ja joustavaan yhteispeliin.

Psykologisen pääoman kehittäminen, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla, on ennen kaikkea yhteisen asenteen rakentamista ja tulevaisuuden osaamisen jatkuvaa muotoilua. Psykologinen pääoma tarjoaa oivallisen raamin yrittäjämäisten valmiuksien vahvistamiselle, jota kannattaa kokeilla systeemisesti myös opetusalalla.

Kuva: Shutterstock