Työskennellessämme pakolaisten työllistymistä edistämään pyrkivässä 3T-hankkeessa olemme huomanneet, että vajavainen kielitaito on yksi merkittävimpiä työllistymisen esteitä. Erääksi ratkaisuksi on noussut kattavan kielenoppimisjärjestelmän luominen työssäkäyville sekä yrittäjänä toimiville maahanmuuttajille. Työnantajille olisi lisäksi tarjottava tukea, jotta he voisivat mahdollistaa työntekijöidensä kielen opiskelun työn ohessa.
Työnteon ja kielen opiskelun yhdistämisen haaste
3T-hankkeessa on tullut merkittävänä ilmi tarve kyetä nykyistä paremmin sovittamaan yhteen työnteko ja kielenopiskelu. Tällä hetkellä ongelmana on se, että kokopäiväiseen kielikoulutukseen eli kotoutumiskoulutukseen osallistuvat eivät voi käydä töissä, koska keskittyvät kielen oppimiseen. Kokopäivätyötä tekevien taas ei ole mahdollista osallistua täysipäiväisesti kielikoulutukseen. Kokopäiväisesti työskentelevien kielen oppiminen on siis pitkälti heidän omalla vastuullaan ja vapaa-ajan aktiivisuutensa varassa.
Kielikoulutusta on toki jonkin verran tarjolla myös työssäkäyville. Jotkin oppilaitokset tarjoavat yrityskohtaisesti työntekijöille räätälöityjä kielikoulutuksia, ja kieltä voi opiskella monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Haasteeksi muodostuu kielen opiskeluun tarvittava aika: kokopäiväisesti työskentelevän on vaikea löytää aikaa opiskelulle.
Tarpeena ajasta ja paikasta riippumaton tapa opiskella kieltä
3T-hankkeen yhteistyökumppanina toimivan ukrainalaisen ruoan kaupan Sopilkan perustaneella Nataliya Germanilla on paljon kokemusta maahanmuuttajan polusta Suomessa. Olennainen osa kotoutumista on kielen oppiminen, jota pitäisi Germanin kokemuksen mukaan tukea nykyistä laajemmin: maahan muuttaneen tulisi voida käydä töissä ja opiskella samalla suomea (tai ruotsia). German toteaa, että jos kielen opiskelu jää pelkästään työntekijän omalle vastuulle ja vapaa-ajalle, kieltä oppivat vain aktiiviset ja itseohjautuvat sekä sellaiset henkilöt, joiden perhetilanne mahdollistaa keskittymisen kielen opiskeluun.
Työnantajia tulisikin kannustaa siihen, että he mahdollistaisivat työntekijöidensä kielen opiskelun työn ohessa. Kotimaista kieltä opiskeleva työntekijä voisi esimerkiksi saada käyttää osan työajastaan kielen opiskeluun. Vastaavasti voitaisiin edellyttää, että työntekijä käyttää opiskeluun myös osan vapaa-ajastaan.
Työssäkäyville ei ole tällä hetkellä tarjolla kattavaa, kotoutumiskoulutuksen kaltaista kielenoppimisjärjestelmää. Työssäkäyvien opiskelun mahdollistamiseksi olisi tärkeää luoda ajasta ja paikasta riippumaton tapa opiskella kieltä. Kielen opiskelua työn ohessa voisi toteuttaa esimerkiksi valtakunnallisella virtuaalisella itseopiskelumateriaalipaketilla, joka noudattelisi kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ja etenisi kielitaidon alkeista eli eurooppalaisen viitekehyksen A-tasoilta aina korkeimmille C-taitotasoille asti. Materiaalipakettia voisivat hyödyntää myös Suomessa yrittäjiksi ryhtyneet.
Aktiivinen oppii suomea kahdessa vuodessa
Nataliya Germanin mielestä kielen opiskeleminen kannattaa aloittaa heti Suomeen saapumisen jälkeen. Jos on itse aktiivinen, suomea oppii hänen kokemuksensa mukaan noin kahdessa vuodessa sen verran hyvin, että voi työskennellä suomeksi. Tämä on havaittu myös 3T-hankkeessa mukana olevien ukrainalaisten kohdalla. Monet heistä tulivat Suomeen kaksi vuotta sitten, aloittivat suomen opiskelemisen heti ja osaavat kieltä nyt niin hyvin, että pystyisivät tekemään töitä suomeksi.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että kielitaidon tarve ei kohdistu vain työelämään, vaan kielitaitoa tarvitaan ja siitä on hyötyä monissa yksityiselämän ja vapaa-ajan tilanteissa. Kielen oppiminen ei rajoitu vain kielikursseihin, vaan kieltä opitaan paljon kurssien ulkopuolellakin.
ESR+ -rahoitetun Pakolaisten työelämävalmiuksien 3T – tunnista, tunnusta, työllisty -hankkeen tavoitteena on edistää pakolaisten työllistymistä Suomessa pääkaupunkiseudulla. Tutustu hankkeen verkkosivuihin.
Kuva: Shutterstock