Liikunta-alan kunto- ja terveysliikuntaan suuntautuvat opiskelijat toimivat lukuvuonna 2022–2023 vertaisohjaajina muille Haaga-Helian opiskelijoille tarjotussa hyvinvointivalmennuksessa. Liikunta-alan opiskelijat harjoittelivat ohjausta pääosin opintoihinsa kuuluvan Elintapaohjauksen -opintojakson puitteissa yksilötehtävänä ohjaavan opettajan tukemana.

Opintojakson tavoitteina oli, että opiskelija pystyy tukemaan asiakkaan psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä asiakkaan tavoitteet huomioiden sekä hyödyntämään tutkimustietoa ja teknologiaa valmennusprosessissa. Näin opiskelija syventää ammatillista osaamistaan asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.

Valmennuksen alussa jokainen valmennukseen ilmoittautunut teki Firstbeat hyvinvointianalyysin (Firstbeat 2023), joka käytiin yhdessä läpi alkuhaastattelun yhteydessä vertaisohjaajan kanssa. Alkuhaastattelun ja hyvinvointianalyysin perusteella opiskelija ja vertaisohjaaja asettivat yhdessä hyvinvoinnin tavoitteet ja aikataulun, sekä suunnittelivat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvinvointivalmennuksen tapaamiskerrat sovittiin tarpeen mukaisesti.

Ohjaukseen osallistujien oivalluksia

Hyvinvointiohjaukseen osallistuneet raportoivat tehneensä hyvinvointia ja jaksamista tukevia muutoksia arkeen esimerkiksi lisäämällä arkiliikuntaa. Osallistujat olivat oivaltaneet rutiinien ja pienten taukojen merkityksen omalle hyvinvoinnilleen. Useamman osallistujan vastauksista nousi esiin pyrkimys säännölliseen ruokarytmiin ja terveellisempään ruokavalioon.

Ohjaajien rooli koettiin merkitykselliseksi, omaan arkeen sopivien muutosten oivaltamisessa ja siinä, että niitä jaksettiin toteuttaa. Muutosten toteutumista tukivat tilivelvollisuus vertaisohjaajalle, sekä keskustelut valmennettavaa aidosti kuuntelevan ohjaajan kanssa, joka osasi ohjata pohtimaan muutoksia lähtökohtana valmennettavan omat arvot.

Osallistujat toivoivat jatkoa vastaavalle ohjaukselle, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan yksilölliseen hyvinvointivalmennukseen.

Vertaisohjaajien kehitysehdotuksia prosessille

Ohjausta toteuttaneet liikunta-alan kunto- ja terveysliikuntaan suuntautuvat opiskelijat esittivät kehitysehdotuksia prosessille.

• Hyvinvointiin liittyvien teemojen ympärille rakennetut tietoiskut, jotka olisivat kaikille opiskelijoille avoimia Teams- tapaamisia.
• Valmennuksen kestossa ja tapaamisten määrässä olisi hyvä pystyä huomioimaan valmennettavien toiveet ja tarpeet. Riittävän pitkä ajanjakso mahdollistaa uusien tapojen oppimisen arjessa.
• Ohjauksen toteuttaminen parityöskentelynä, joka mahdollistaisi ajatusten ja hyvien käytänteiden vaihtamisen. Toiselta vertaisohjaajalta voisi saada näkökulmaa tai vahvistusta asiakaskohtaamisiin, esim. miten joistain asioista keskustella, millaisia ideoita ja ajatuksia voisi esittää sekä miten mahdollisesti rajata keskustelua. Työpareina toimiminen myös lisäisi oppimisen jakamista: toinen saattaa osata kysyä jotakin asiaa luonnollisella tavalla tai auttaa ajattelemaan monipuolisemmin jotakin tilannetta.

Oma vastuu opettajan tuen hakemisesta vahvisti opiskelijan pystyvyyden tunnetta

Ohjaavien opettajien kokemukset vertaisohjaajien valmennusprosessista ovat hyvin samankaltaisia vertaisohjaajien ajatusten kanssa. Valmennusprosessin aikana opiskelijoiden tarvitseman tuen määrä vaihteli ja opiskelija määritteli itse opettajalta saatavan ohjauksen määrän pakollisten sparrauskertojen lisäksi. Opiskelijan oma vastuu opettajan tuen hakemisesta vahvisti opiskelijan pystyvyyden tunnetta.

Opettajana on pohdittava, ymmärtääkö ja uskaltaako opiskelija hakea opettajan tukea sitä tarvitessaan. Onnistuneeseen ohjattuun vertaisohjaajan valmennusprosessiin tarvitaan avoin ja luottavainen ilmapiiri niin opettajan, vertaisohjaajaopiskelijan kuin valmennettavana olevan opiskelijan välillä.

Toteutettu hyvinvointiohjaus tukee opiskelijan opiskelukykyä, omia voimavaroja, ja erityisesti terveyttä ja terveyskäyttäytymistä vahvistaen (Honkanen 2022). Yksilöllistä hyvinvointiohjausta on haastavaa tarjota suurille joukoille ja olisikin tärkeää voida kohdentaa valmennusta sitä eniten tarvitseville opiskelijoille, joilla on tunnistettavia haasteita terveyskäyttäytymisessä ja jaksamisessa. Tämä voisi toteutua yhteistyössä hyvinvointitoimijoiden kanssa. Tällöin hyvinvointiohjausta toteuttavalla opiskelijalla olisi mahdollisesti sekä ohjaavan opettajan että hyvinvointitoimijoiden tuki (esim. opintopsykologi, opintovalmentajat, korkeakoulupappi).

Lukuvuonna 2022–2023 toteutetut hyvinvointivalmennukset toteutuivat valtaosin etäohjauksena ja se mahdollistaisi myös osa-aikaisen tai tuntityönä tehdyn ohjauksen. Tämä voisi jatkossa toteutua liikunta-alan opiskelijan työharjoitteluna esimerkiksi hyvinvointitiimissä.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia