Kielivalinnoista ja kielten opiskelusta keskustellaan Suomessa tyypillisesti joko – tai -näkökulmasta, jolloin eri kielet koetaan toisensa poissulkeviksi. Liian helposti ajatellaan, että yhden kielen opiskelu ja osaaminen ovat pois muiden kielten opiskelusta ja oppimisesta sekä ajallisesti että osaamiskapasiteetin puolesta.

Vaihtoehtoisesti asiaa voi kuitenkin ajatella sekä – että -näkökulmasta ja miettiä, kuinka paljon yhden kielen osaaminen auttaa muiden kielten oppimisessa. Miettiä voi myös, miten paljon monipuolinen kielitaito rikastuttaa elämää niin henkilökohtaisella tasolla kuin työelämässäkin, vaikka kielitaito olisi eri kielissä eri tasoilla.

Kieli- ja kulttuuriosaamisella on työllistävä vaikutus

Useimmiten riittää, että yhdessä kielessä omaa kielitaidon, jolla pärjää myös vaativissa kokous- ja neuvottelutilanteissa. Kaikki muu kieli- ja kulttuuriosaaminen on tämän päälle tulevaa lisäosaamista, jolla voi olla jopa työllistävä vaikutus. Monipuolinen kielitaito voikin olla asiantuntijatehtäviin tähtäävälle henkilölle henkilökohtainen vetovoimatekijä, jolla voi erottua muista hakijoista erityisesti ensimmäistä oman alan työpaikkaa hakiessaan.

Työelämässä on selkeä tarve ja kysyntä monipuoliselle kieliosaamiselle. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat asiantuntijoita, jotka hallitsevat monipuolisesti useampia vieraita kieliä. Tämä koskee erityisesti johto- ja ylemmissä toimihenkilötehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita (Elinkeinoelämän Keskusliitto 2022).

Suomalainen koulujärjestelmä on tarjonnut perinteisesti laadukasta kielenopetusta, mikä on luonut loistavan pohjan rakentaa työelämän vaatimaa kieli- ja viestintäosaamista korkeakouluopinnoissa. Tilanteessa on kuitenkin tapahtunut muutos, kun muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt huomattavasti jo useamman vuoden ajan (Pyykkö 2017). Tämä on asettanut korkeakoulujenkin kielenopetuksen uudenlaiseen, haastavaan tilanteeseen.

Korkeakoulujen on tärkeää miettiä vaihtoehtoja opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä tukemaan

Haaga-Heliassa voimme tukea opiskelijoita useilla tavoilla kielitaidon hankkimisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Perinteisen, oman kielten opetustarjonnan, vieraiden kielten opiskeluun painottuvan suuntautumisvaihtoehdon sekä opiskelijavaihto-ohjelman rinnalle on tullut viime vuosina sekä kansallisen että kansainvälisen korkeakouluyhteistyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Olemme aktiivinen toimija ja ensimmäinen koordinaattori KiVANET-verkostossa, jossa 26 suomalaista ammattikorkeakoulua ja yliopistoa tarjoaa vieraiden kielten opintojaksoja valtakunnallisena yhteistyönä. Näin verkostossa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijat saavat oman korkeakoulun kielitarjontaa monipuolisemmat kielenopiskelumahdollisuudet.

Haaga-Helia on aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä ja yhtenä partnerikorkeakouluna kehittämässä uutta Ulysseus Eurooppa-yliopistoa. Ulysseus tarjoaa allianssissa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille yhteis- ja kaksoistutkintoja, vaihto-ohjelman sekä laajan kieliohjelman, jonka kehittämistä Haaga-Helia koordinoi.

Kielet ja kansainvälisyys -osaamisalue valmistelee parhaillaan kahta perinteistä opiskelijavaihtoa kevyempää ratkaisua, joilla opiskelija voi päästä intensiivitoteutuksena järjestettävälle opintojaksolle vähintään kahden partnerikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Nämä niin sanotut BIPit, eli Blended Intensive Programmes, yhdistävät vähintään viisi päivää kestävän fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisen osuuden. Näin voidaan tarjota kansainvälinen kokemus ja mahdollisuus opiskeluun vieraalla kielellä kansainvälisessä ryhmässä myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät syystä tai toisesta voi osallistua pidempikestoiseen opiskelijavaihtoon. BIP:t kuuluvat Erasmus+ -ohjelmaan. (European Commission, 2023)

Haaga-Helia tarjoaa siis opiskelijoilleen mahdollisuuksia rakentaa itselleen monipuolinen kielirepertuaari helpottamaan tulevaa työllistymistä ja myöhempää urakehitystä. Näiden vaihtoehtojen tarjoaminen voi toimia samalla myös Haaga-Helian vetovoimatekijänä potentiaalisten hakijoiden keskuudessa.