”Pidä huolta itsestäs…”

Mielentämisellä tarkoitetaan kykyä pitää oma ja toisen mieli mielessä. Se on kykyä hahmottaa tasapainoisesti sekä oman että toisen ihmisen mielen aktiivista toimintaa. Se on kyky havainnoida omia tunteita ja ajatuksia sekä samanaikaisesti ymmärtää, että toisella ihmisellä on oma, meistä erillinen mieli omine tunteineen ja ajatuksineen.

Mielentämisen kyvyn pohja luodaan lapsuuden varhaisissa vuorovaikutussuhteissa suhteessa hoivaaviin aikuisiin. Mielentämiskyvyn säilyttäminen läpi elämän vaatii sitkeää psyykkistä työtä. Jokainen menettää kyvyn mielentää ajoittain esimerkiksi kohdatessaan vaikeita vastoinkäymisiä. Kyse onkin pitkälti siitä, miten opimme riittävän toimivan ja palautuvan kyvyn mielentämiseen.

”…ja niistä jotka kärsii…”

Taito hakea apua ja turvata toiseen ihmiseen ylläpitää mielenterveyttä ja mielentämisen kykyä. Kukaan ei pärjää täysin yksin, jokaisella on oikeus pyytää apua. Hakeutumalla keskustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, jolla on hyvä mielentämisen kyky, oma olo helpottuu. Yhdessä jäsentely, hahmottaminen ja oivaltaminen palauttavat kyvyn säädellä omia tunteita siedettävään muotoon. Hyvän ystävän, perheenjäsenen, puolison, esimiehen tai ammattilaisen kanssa keskustellessa toisen ihmisen lempeä katse ja äänensävykin rauhoittavat hätääntyneen elimistön hormonaalisia ja keskushermostollisia reaktioita. ”Ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy.”

Mitä turvattomampi ihmisen sisäistetty kiintymyssuhdemalli on, sitä todennäköisemmin avun pyytäminen on vaikeaa. Mikäli kiintymyssuhdetraumat eivät ole kovin syviä, kiintymyssuhdetyyli voi muuttua elämän aikana esimerkiksi turvallisessa parisuhteessa. Siinä missä ihminen on aiemmin vetäytynyt omaan varaansa, hän oppiikin turvautumaan toiseen ihmiseen. Siinä missä hän on tarrautunut toiseen kuin viimeiseen oljenkorteen, hän oppiikin luottamaan oman itsensä psyykkiseen kannattelukykyyn kyeten siten tasapainoisempaan ihmissuhteeseen niin ystävyys- kuin työkaverisuhteessakin.

”…Muista siellä rakentaa missä koti maahan sortuu…”

Aikuisiän rakkaussuhteessa aktivoituvat uudelleen lapsuuden kiintymyssuhdemuistot. Turvallisesti kiinnittynyt aikuinen uskaltaa käsitellä kumppaninsa kanssa sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Parisuhteessa väistämättä esiin tulevista ristiriitatilanteista selviytyvät parhaiten pariskunnat, joilla on riittävän hyvät mielentämisentaidot. Parisuhderiidassa oman mielentämiskyvyn palautumisen jälkeen on helpompi ymmärtää, mitä toisen mielessä todellisuudessa liikkui. Se on todennäköisesti jotakin aivan toista kuin itse alkuun luulit. Oma aktiivinen yritys koettaa mielentää paremmin kohentaa ihmissuhteiden ja oman elämän laatua.

”…Koeta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu…”

Hyvä mielenterveys on kykyä arvioida omat taitonsa ja jaksamisensa sekä suhteuttaa ne olemassa olevaan elämäntilanteeseen. Opiskelijalla, joka jättää huomiotta uupumuksen tilansa vaatien silti itseltään täysipainoista opiskelua ja työntekoa elämänkriisinsä keskellä, ei ole kykyä kuunnella itseään ja toimia huomioidensa mukaisesti.  Yli voimiensa toimimisen taustalla voi olla turvattomuudentunne. Sitä paikatakseen opiskelija päätyy suorittamaan elämää. Taustalla voi olla myös uskomus siitä, ettei kukaan kuitenkaan auta hädän hetkellä, joten yksin on pärjättävä. Joku on voinut tulla näkyväksi muille vain suorittajan roolin kautta, johon ansaan hän taas lankeaa.

”…Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa…”

Edellä mainittua opiskelijaa pystyy parhaiten auttamaan ihminen, jonka oma mielentämisen kyky on vahva. Opiskelija hyötyy nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksesta. Vuorovaikutustilanne, jossa hän kokee tulevansa arvostetusti kohdatuksi hätänsä kanssa, auttaa häntä parhaiten. Pikkuhiljaa hän pystyy tekemään oman elämänsä kannalta parhaita ratkaisuja päästäkseen kriisin yli kohti tasapainoisempaa elämää.

Pave Maijanen, Pidä huolta, 1981

---

Sirpa Helenius on psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykoterapeutti. Hän on kiinnostunut tutkimaan ihmisten mielensisäisiä ilmiöitä sekä ihmisten välisiä suhteita.