Millainen koulutus palvelee suomalaista elinkeinoelämää parhaiten tulevaisuudessa? Tämän kirjoituksen lähteenä on suuren kunnan elinkeinojohtajan ajatukset.

Tulevaisuuden avainsana on modulaarisuus opetuksessa. Opetus ei saa olla pelkästään perustutkintojen tekemistä – sen pitää olla työelämälähtöistä osaamisen päivittämistä. Todistus ei ole elinkeinoelämän näkökulmasta tärkein. Oppilaitosten tulisi toimia yrittäjämäisesti panostamalla ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Yritysyhteistyötä tehdään onnistuneimmin kyselemällä asiakaslähtöisesti, mikä palvelisi yritystä ja miten oppilaitos voisi auttaa yritystä. Tämä toki vaatii muutosta myös nykyiseen rahoitusjärjestelmään. Oppilaitokset, jotka tekevät tämän fiksusti, ovat voittajia.

Kuntatason toiveikkaimmissa ajatuksissa koulutustasojen välinen raja-aita on vuoteen 2030 mennessä poistunut ja Suomessa on maailman korkein tieteellinen koulutus. Ammattikorkeakouluverkosto on edelleen harventunut, ja ne ovat yksikköinä vahvempia. Opintotarjonta on viritetty entistä elinkeinolähtöisemmäksi.

Erityisesti tämä insinööritieteisiin keskittynyt maamme on ymmärtänyt, että kaupallista osaamista tarvitaan melkeinpä kaikessa toiminnassa. Kaikkia tutkimuksen ja opetuksen aloja ja niiden yhteistyötä tarvitaan, jopa osaamisen myynnin osaamista ulkomaille. Suomeen on tullut ammatilliseen koulutukseen uudelleen tehtaankoulutyyppisiä sivutoimipisteitä. Kampusten rakentamisesta on siirrytty kumppanuusmalliin, jossa opintotapahtumia on enemmän myös räätälöidysti oppilaitosten tiloissa ja työpaikoilla.

Suomalaista koulutusmallia haastavat myös nykypäivän nuoret, jotka kuuluvat z-sukupolveen. Nuoret ovat hyvin individualistisia ja lähtevät rakentamaan omaa osaamisen portfoliotaan hyvin itsekkäillä ja oikeutetuilla perusteilla täysin toisella tavalla kuin viisikymmentä vuotta sitten. Kaikki tapahtuu nopeammin, itsekkäämmin ja yksilöllisemmin. Siinä oppilaitoksen ja elinkeinoelämänkin pitäisi pysyä mukana. Reagoiko suomalainen koulutusjärjestelmä riittävän nopeasti tähän pystyäkseen vastaamaan nuorten ja elinkeinoelämän alati kasvaviin vaatimuksiin?

---

Artikkelin kirjoittaja on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Heli Bergström (TkT, KM, MBA). Artikkelin pohjana olleet OPEKE-hankkeen haastattelut toteuttivat Heli Bergström ja Marja Brandtberg. Haastattelujen litteroinnit teki Marja Brandtberg.