Kaikille lapsuudesta tutut legopalikat soveltuvat erinomaisesti myös palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävien työpajojen ideointimenetelmäksi. LEGO® Serious Play® (LSP) -menetelmä perustuu legopalikoiden käyttöön luovan ongelmanratkaisun työkaluna. Menetelmää käytetään yleensä tiimien, ryhmien ja organisaatioiden kanssa työskentelyyn, ja sen avulla voidaan kehittää muun muassa osallistujien luovaa ajattelua, yhteistyötaitoja ja innovatiivisuutta.
Kuinka LSP toimii?
LSP-menetelmässä osallistujille annetaan Lego-palikat, joiden avulla he rakentavat erilaisia malleja ja esityksiä vastauksena annettuihin kysymyksiin tai haasteisiin. Osallistujat voivat myös esitellä ja selittää rakentamiaan malleja muille ryhmän jäsenille, jolloin syntyy keskustelua ja ajatusten vaihtoa.
Menetelmän ideana on, että legopalikoiden avulla osallistujat voivat ilmaista ajatuksiaan ja näkökulmiaan konkreettisella tavalla. Menetelmän salaisuus on käsillä ajattelussa; legopalikat mahdollistavat ajatusten rakentamisen 3D-muotoon ja niiden tarkastelun eri näkökulmista. Mallin kautta haastavistakin, tunteita herättävistä aiheista on turvallista keskustella eikä väärinymmärrysten riskiä ole.
LSP-menetelmää käytetään usein tiimien ja ideoiden kehittämiseen, strategian suunnitteluun ja muutoksen hallintaan. Menetelmän avulla voidaan luoda yhteistä ymmärrystä, edistää avointa kommunikointia, parantaa tiimityöskentelytaitoja ja auttaa organisaatioita kehittämään innovatiivisia ratkaisuja.
Sertifiointi LSP-menetelmään
Kuka tahansa ei saa fasilitoida virallista LEGO® Serious Play® -menetelmää. Sen oikeudet omistaa LEGO® Group, joka kehitti menetelmän yhteistyössä useiden yliopistojen ja asiantuntijoiden kanssa. Ainoastaan LEGO® Group saa kouluttaa ja sertifioida fasilitaattoreita, jotka voivat käyttää virallisesti menetelmää omassa työssään ja asiakastyössä.
On hyvä huomata, että LSP-menetelmän käyttöön ei tarvitse välttämättä olla sertifioitunut, vaan menetelmää voi käyttää myös osana muuta palvelumuotoilun työkalupakkia. Sertifiointi kuitenkin tarjoaa syvällisemmän ymmärryksen menetelmästä, sen käytöstä ja soveltamisesta eri tilanteissa.
Käsillä ajattelua oppimassa
HomeOpera-hanketiimi osallistui Edelläkävijät-yhteisön järjestämään LSP-menetelmäpajaan, jossa opittiin käsillä ajattelua ja perehdyttiin jatkuvaan oppimiseen organisaatiossa Liisa-Maija Malisen johdolla. Työpajan aluksi totuttelimme menetelmään helppojen tehtävien kautta. Ohjeiden avulla meidän tuli rakentaa torni, mikä havainnollisti sitä, että jokaisen käsitys tornista oli aivan erilainen.
Seuraavaksi selitimme vaikeita sanoja ja käsitteitä legojen avulla; samalla harjoitelimme myös muistitekniikkaa. Vielä pitkänkin ajan päästä oli helppo muistaa rakennelmasta, että vihreä legopalikka kuvasti metsää, pieni palikka koiraa jne. Työpajassa edettiin kohti abstraktimpia ja samalla vaativampia harjoituksia. Ensimmäinen näistä oli oman unelmaloman kuvaaminen legojen avulla, tässä harjoitteessa saimme jo käyttää legoukkoja ja muita erikoispalikoita. Oheisessa kuvassa Johanna nauttii roseviiniä katamaraanin kannella Kreikan saaristossa.
Menetelmäpaja huipentui harjoitukseen, jossa kuuden hengen ryhmässä piti legopalikoiden avulla kuvata jatkuvaa oppimista organisaatiossa. Jokainen sai liitettyä yhteiseen malliin oman rakennelmansa parhaat osat, ja mallista tulikin varsin kuvaava. Mukana oli niin sisäisen motivaation tekijät, tarvittavat resurssit, työympäristön merkitys, johdon rooli kuin tiimityön merkityskin. Mikäli olisimme kaikki olleet samasta organisaatiosta, yhdessä luotu malli olisi toiminut vielä pitkään hyvänä muistuttajana jatkuvan oppimisen mahdollistajista.
HomeOpera-hankkeen iäkkäät kulttuurinystävät LSP-menetelmää testaamassa
Hyvistä kokemuksista rohkaistuneena käytimme LSP-menetelmää myös HomeOpera-hankkeen iäkkäistä kulttuurinystävistä koostuvan testiryhmän kanssa. Heillä lämmittelytehtävänä oli kuvastaa legojen avulla itseään matkalla johonkin mieleiseen kulttuuritapahtumaan. Testiryhmä sai todella nopeasti kiinni menetelmän abstraktista tasosta; monilla työpajalaisilla oli tuoreessa muistissa lastenlasten kanssa leikityt legoleikit.
Varsinainen innovointitehtävä liittyi Kalliolan setlementin vetämään Digitaalinen Hyvinvoinnin Talo -projektiin, jonne HomeOpera suunnittelee omaa oopperaelämyksiin keskittyvää huonetta. Testiryhmän tehtävänä oli rakentaa pienryhmissä kokonaisuus, jossa jokainen ajatus tai idea konkretisoituu näkyväksi rakennelmaksi tai osaksi sitä. Toimeksiantona oli ideoida, miten kulttuuria voisi kokea Digitaalisessa Hyvinvoinnin Talossa, mitä tapahtumia siellä voisi olla, mitä sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia ominaisuuksia ja mikä houkuttelisi testiryhmäläiset osallistumaan virtuaaliseen kulttuuritapahtumaan.
Legopalikoiden hyödyntäminen osana ideointia aktivoi selvästi testiryhmän mielikuvitusta. Se toi työpajaan positiivisen, aktiivisen ja leikkisän ilmapiirin, mikä on omiaan tukemaan innovatiivista yhteiskehittelyä. Testiryhmäläiset myös rohkaistuivat jakamaan ideansa paremmin koko ryhmälle, kun he pääsivät esittelemään ideat tekemiensä legorakennelmien kautta.
Leikin varjolla haastavakin ideointitehtävä sujui jopa odotettua paremmin, ja testiryhmäläisten innostus oli käsin kosketeltavaa. Jokainen pääsi olemaan ylpeä omista tuotoksistaan, legopalikoilla on myös mahtava demokratisoiva voima, kun esimerkiksi puuttuvat piirustustaidot eivät nouse ongelmiksi. Rohkaisemme siis kaikkia ottamaan kourallisen legoja mukaan seuraavaan ideointihetkeen ja kokeilemaan, mitä niillä voikaan saada aikaan.
Tämä blogiteksti on osa neljän tekstin sarjaa. Voit lukea HomeOpera-tiimin muista menetelmäpajakokemuksista täältä, täältä ja täältä.
Kirjoitus on osa HomeOpera – Digitaaliset sosiaaliset kulttuurielämykset -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää XR-konsepti, jolla kulttuurielämykset tuodaan ikääntyvälle kotiin uusien teknologioiden avulla, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollistavalla tavalla.
Hanke toteutetaan välillä 09/2021–08/2023 ja sen rahoittaa Uudenmaan liitto/Euroopan aluekehitysrahasto osana EU:n COVID-19-pandemian johdosta toteutettavia toimia (REACT-EU).
Hankkeen toteutuksesta vastaa Haaga-Helian Palvelukokemusten laboratorio LAB8.
Kuva: www.shutterstock.com