Tutkimus ja kehittäminen
Haaga-Heliasta työelämän yleisavain
Julkaistu : 14.03.2023
Niitä on jokaisessa työyhteisössä. Niitä, jotka käyttäytyvät jollain tavalla röyhkeästi. Mutta millaisia reaktioita he aiheuttavat kollegoissaan?
Seitsemän ärsyttävää piirrettä
Hankalaa käyttäytymistä voidaan tarkastella seitsemän piirteen kautta. Piirteet ovat halukkuus johtaa, omaan habitukseen keskittyminen, huomiohakuisuus, manipulointi, voimakastahtoisuus, itseriittoisuus ja röyhkeys.
Tutkimuksessani vastaajat (213 kpl) arvioivat yhtä entistä tai nykyistä työkaveriaan tai pomoaan, jonka käyttäytymisen he kokivat hankalaksi. Hankaliksi piirteiksi koettiin erityisesti voimakastahtoisuus ja halukkuus johtamiseen.
Manipuloiva, voimakastahtoinen ja itseriittoinen kollega on työyhteisön riesa
Ihmiset reagoivat hankalaan käyttäytymiseen eri tavoin. Suurin osa vastaajista pyrkii välttelemään yhteistyötä hankalaksi kokemiensa ihmisten kanssa. Yleisesti vastaajat välttelevät erityisesti johtamishalukkaita, huomiohakuisia, voimakastahtoisia ja röyhkeitä henkilöitä.
Vastaajat kokivat itsensä epävarmaksi varsinkin manipuloivien, voimakastahtoisten ja itseriittoisten henkilöiden kanssa. Jos ei oikein tiedä, mitä toinen ihminen ajaa takaa, jos hän on epäselvä ilmauksissaan eikä sano suoraan mitä tarkoittaa, voi vastapuolelle tulla epämääräinen ja hieman inhottavakin olo.
Manipulointi voi olla miellyttävän ilmapiirin luomista, huumorin käyttöä ja kehumista. Toisaalta se voi olla omien pyyntöjen esittämistä huomaamattomasti tai varsinaisen asian ilmaisemista hyvin epämääräisesti, jolloin vastapuoli voi kokea suostuneensa johonkin, josta hänellä ei ole täyttä käsitystä.
Voimakastahtoisuus voi aiheuttaa toisentyyppisiä hankaluuksia. Muut osapuolet voivat kokea jo etukäteen epävarmuutta siitä, voivatko he olla tarvittaessa eri mieltä asioista. Itseriittoiset ihmiset voivat tarkoituksella tai huomaamatta olla niin tyytyväisiä omaan toimintaansa ja tekemiseensä, että itseään kehumalla he latistavat muiden fiilistä ja saavat muut tuntemaan itsensä huonommiksi tekemisissään.
Hankala käyttäytyminen heikentää työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta
Työyhteisössä hankala käyttäytyminen rikkoo yhteisön käyttäytymisnormeja, mutta siihen voi olla vaikea puuttua. Se ei ole kiusaamista, koska se ei ole systemaattista yhteen henkilöön kohdentuvaa epäasiallista käyttäytymistä. Lisätutkimukset ovatkin tarpeellisia erityisesti hankalaan käyttäytymiseen puuttumisen näkökulmasta.
Usein työyhteisöjen rajat rikkovaa käyttäytymistä sallitaan liian pitkään, koska ihmiset eivät tiedä, miten toimia näissä tilanteissa. Siksi esimerkiksi korkeakouluissa olisi hyvä valmentaa opiskelijoita kohtaamaan epäeettistä ja hankalaa käyttäytymistä.
Lähteet
Aasland, M. S., Skogstad, A. & Einarsen, S. (2008). “The dark side: defining destructive leadership behaviour”. Organisations and People, 15, 19‐26.
Anderson, L. M. & Pearson, C. M. (1999). “The NPI-16 as a short measure a narcissism”. Journal of Research in Personality, 40, 440-450.
Barry, C. T., Pickard, J. D. & Ansel, L. L. (2009). The associations of adolescent invulnerability and narcissism with problem behaviors. Personality and Individual Differences, 47(6), 577-582.
Bunk, J. A. & Magley, V. I. (2013). “The role of appraisals and emotions in understanding experiences of workplace incivility”. Journal of Occupational Health Psychological, 18, 87-105.
Collins, D. R. & Stukas, A. A. (2008). “Narcissism and self‐presentation: the moderating effects of accountability and contingencies of self‐worth”. Journal of Research in Personality, 42, 1629‐1634.
Cortina, L. M., & Magley, V. J. (2009). Patterns and profiles of response to incivility in the workplace. Journal of Occupational Health Psychology, 14(3), 272–288.
Cortina, L. M., Magley, V. J., Williams, J. H. & Langhout, R. D. (2001). Incivility in the workplace: Incidence and impact. Journal of Occupational Health Psychology, 6(1), 64–80.
Cortina, L. M., Kabat-Farr, D., Leskinen, E. A., Huerta, M. & Magley, V. J. (2013). “Selective incivility as modern discrimination in organizations evidence and impact”, Journal of Management, 39(6), 1579-1605.
Felblinger, D. M. (2008). “Incivility and bullying in the workplace and nurses’ shame responses”. Journal of Obstetric, Gynecologic, & Neonatal Nursing, 37(2), 234-242.
Ferguson, M. (2012). “You cannot leave it at the office: Spillover and crossover of coworker incivility”. Journal of Organizational Behavior, 33(4), 571-588.
Johnson, P. R. & Indvik, J. (2001). “Slings and arrows of rudeness: Incivility in the workplace”. Journal of Management Development, 20(8), 705-714.
Lim, S., Cortina, L. M. & Magley, V. J. (2008). Personal and workgroup incivility: Impact on work and health outcomes. Journal of Applied Psychology, 93(1), 95-101.
Myers, M. M. (2008), ”Physician impairment: is it relevant to academic psychiatry? Academic Psychiatry, 32, 39-43.
Pearson, C. M., Andersson, L. M. & Porath, C. L. (2000). Assessing and attacking workplace incivility. Organizational Dynamics, 29(2), 123-13.
Reidy, D. E., Zeichner, A., Foster, J. D. & Martinez, M. A. (2008), “Effects of narcissistic entitlement and exploitativeness on human physical aggression”. Personality and Individual Differences, 44, 865‐875.
Sliter, M., Sliter, K. & Jex, S. (2012). “The employee as a punching bag: The effect of multiple sources of incivility on employee withdrawal behavior and sales performance”. Journal of Organizational Behavior, 33(1), 121-139.