Aloittaessamme Haaga-Heliassa Digivision muutoskoordinaattoreina lokakuussa 2022, meillä ei ollut juuri mitään tietoa Digivisiosta. Pikkuhiljaa aiheeseen perehtyessämme ymmärsimme, että kyseessä on valtava projekti, joka tulee määrittämään korkeakoulujen tekemisen suunnan ja vaikuttamaan lähes kaikkeen.
Digivisio näyttäytyi meille muutoksena, jonka suunta ja määränpää on jo määritelty, vain aikataulussa oli liikkumavaraa. Meidän muutoskoordinaattoreiden pöydällä oli siis mahdoton tehtävä. Miten osallistaa henkilöstö muutokseen, jonka tavoitteet on jo määritelty, ja joka näyttää tulevan jostain muualta meidän tekemistämme ohjaamaan? Lähtökohta oli täysin väärä onnistuneen muutoksen loppuun saattamiseksi.
Kohti suurta oivallusta
Syvään päähän sukellettuamme näkymä alkoi shokkialun jälkeen pikkuhiljaa kirkastumaan. Vaati monen monta keskustelua, reilusti intensiivistä ajattelua ja asiaan perehtymistä, ennen kuin aloimme näkemään pilkahduksia siitä mistä asiassa on oikeasti kyse. Ja lopulta ymmärsimme sen.
Muutoksessa, joka ympärillämme korkeakoulussa tapahtuu, ei ole kyse Digivisiosta. Toisin sanoen, Digivisiossa ei ole kyse ylhäältä ja ulkoa johdetusta muutoksesta, joka pakottaa meidät muuttumaan. Oivalsimme, että korkeakoulujen toiminta tulee muuttumaan tulevien vuosien aikana merkittävästi ja Digivisio on yksi työkalu, jolla me pystymme tähän muutokseen vastaamaan.
Meidän ei siis tule muuttaa toimintaamme Digivision takia, vaan vastataksemme koko yhteiskuntaa koskettaviin haasteisiin ja jatkaaksemme toimintaamme menestyksellä myös tulevina vuosina. Erityisesti hyvinvoinnin haasteet väestön ikärakenteen muuttuessa, sekä työelämän muutokset ja osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen sitä kautta kohdistuvat paineet ovat ne, joihin meidän korkeakoulussamme täytyy kyetä vastaamaan.
Oivalluksesta maaperän muokkaamiseen
Oivalluksemme myötä ymmärsimme, että tässä ensimmäisessä vaiheessa tärkein tehtävämme ei ole Digivisio-tietouden levittäminen. Tärkein tehtävämme on tarjota paikka korkeakoulutuksen tulevaisuuden pohtimiselle ja sen vaikutuksista keskustelemiselle.
Muutosjohtamisen näkökulmasta kyse on siitä, että teemme muutoksen tarkoituksen selväksi ennen kuin ryhdymme varsinaiseen muutostyöhön. Muutoksen tarkoituksen sisäistäminen auttaa organisaatiota sopeutumaan tai jopa toimimaan proaktiivisesti itse muutoksen edistäjinä.
Kielikuvaa käyttäen tarkoitukseen perehtymistä voisi kuvata maaperän muokkaamisena. Meidän tulee ensin muokata maaperä sellaiseksi, että siihen voi kylvää. Yksittäinen konkreettinen toimintatavan muutos on helpompi omaksua, kun on selvää, miksi toimintatapa muuttuu.
Tehtävänämme Haaga-Heliassakin on muokata maaperää, eli alustaa ja fasilitoida keskusteluita tulevaisuusteeman ympärillä tulevan vuoden aikana. Tavoitteenamme on, että kaikille haagahelialaisille on tarjottu mahdollisuus keskustella tulevaisuudestamme ja pohtia omaa rooliaan tulevaisuuden toteuttajana. Mielenkiintoisia keskusteluita ja oivallusten tähtihetkiä on siis luvassa.
Digivisio 2030 on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen hanke. Sen tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu oppimisen ekosysteemi, joka ensivaiheessa perustuu Digivision digitaalisille palveluille, korkeakoulujen yhteiselle opintotarjonnalle sekä vuorovaikutukselle yritysten ja yhteiskunnan kanssa.
Kuva: www.shutterstock.com