Ravintola-alaa piinaava työvoimapula, alan vetovoiman haasteet ja pandemian jättämät jäljet ovat samat niin Suomessa kuin maailmalla. Veto- ja pitovoimaa MaRaMa-alalle hankkeessa olemme kartoittaneet työntekijäkokemukseen liittyvien aikaisempien tutkimuksien löydöksiä ja havaintoja niin kotimaista kuin kansainvälistäkin tutkimustietoa hyödyntäen.

Kartoittamiamme taustatietoa vasten päätimme lähteä toteuttamaan tutkimustoimisto Vastakaiun kanssa yhdessä suunnittelemat taustahaastattelut. Niiden tavoitteena oli luoda nopea läpileikkaus alan nykytilanteesta sekä varmistaa, että laajalle kohderyhmälle toteutettavaan tutkimukseen valitaan hankkeen tavoitteiden näkökulmasta olennaiset teemat ja avainkysymykset.

Taustahaastatteluiden päätavoitteena oli löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Millainen on alan tilanne yleisesti tällä hetkellä?
• Mitkä ovat alan vetovoima- ja työntötekijät sekä työntekijäkokemukseen eniten vaikuttavat asiat?
• Millaisena johtaminen ja esihenkilötyö koetaan tällä hetkellä alalla?
• Mitä pitäisi tehdä, että alan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa?

Taustahaastattelut toteutimme yhdeksälletoista MaRaMa-alan yritykselle loka-marraskuun 2022 aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 kpl. Tutkimusjoukko koostui johto-, esihenkilö- ja työntekijätason henkilöistä.

Työntekijänäkökulmaa vahvistamalla lisää vetovoimaa

Taustahaastattelujen tulosten perusteella tarve veto- ja pitovoimatekijöiden lisäämiselle alalla on ilmeinen. Erityisesti työnantajamielikuva ja johtaminen kaipaavat vahvistusta. Yleisesti ottaen alan kannattavuus ja houkuttelevuus nähdään laskeneen. Ala nähdään epävarmana ja haavoittuvana. Osaavasta työvoimasta on pulaa, eikä ala houkuttele entiseen tapaan esimerkiksi opiskelijoita, vaikka erityisesti osa-aikaisia työntekijöitä kaivattaisiin lisää. Johtamisen rooli ja ammattitaito korostuvat.

Vastausten perusteella keskeisimpinä alan houkuttelevuuteen negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä koetaan:

• työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus
• vuorotyö sekä työvuorojen huono ennustettavuus
• liiketoiminnan huono kannattavuus
• harmaa talous
• alan arvostuksen puute
• matala palkkaus

Positiivisina tekijöinä puolestaan korostuvat:

• työkaverit, työyhteisön ilmapiiri ja yhdessä tekeminen
• mahdollisuus monipuolisiin työtehtäviin
• asiakaspalvelutyö ja mahdollisuus ihmisten ilahduttamiseen
• työn merkityksellisyys, saa olla osana jotain suurempaa esim. juhlat, konsertit, tapahtumat
• kattavat työedut ja -alennukset
• mahdollisuus työskennellä kansainvälisesti

Johtaminen ja esimiestyö kaipaavat vahvistusta

Haastatteluista saatujen vastausten perusteella yllä tunnistettujen veto- ja pitovoimatekijöiden taustalla johtamisen ja esihenkilötyön rooli korostuu. Vaikka johtamisen koetaankin menneen yleisesti parempaan suuntaan, on johtamisessa vastausten perusteella kuitenkin haasteita. Ala koetaan raskaaksi ja paineiseksi myös johtamisen näkökulmasta ja mahdollisuutta vaikuttaa enemmän omaan työhön kaivataan.

Johtamisessa korostuvat ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, työntekijöiden kuunteleminen sekä tasapuolinen kohtelu. Vastausten perusteella esihenkilöt eivät aina tiedä riittävästi työntekijöiden arjen haasteista, eikä riittävää johtamiskokemusta myöskään välttämättä ole. Esihenkilöiden tulisi kuitenkin pystyä arvioimaan toimintaansa objektiivisesti ja johtaa enemmän esimerkillä.

Miten alaa tulisi kehittää?

Tutkimustulosten perusteella erityisesti rekrytointi ja perehdytys kaipaavat muutosta ja niihin tulisi entistä vahvemmin panostaa. Rekrytointia tulee tehdä oikeissa kanavissa ja ihminen edellä, pohtien erityisesti kysymystä – mitä työpaikka voi tarjota työntekijälle?

Vastauksissa kaivattiin myös lisätyökaluja esihenkilötyön ja johtamisen haasteisiin, mutta ennen kaikkea työntekijänäkökulmaa vahvistaen. Alan yleistä mielikuvaa voidaan parantaa ammattiylpeyden nostamisella, toimialan näkyvyyden parantamisella positiivisten esimerkkien kautta ja palkkauksen tarkistamisella.

Taustahaastatteluiden tulosten pohjalta loimme jatkotutkimuksen työntekijäkokemuksesta ja se on parhaillaan käynnissä. Jatkotutkimustulosten pohjalta kehitämme lähiesihenkilötyön osaamistarpeita vastaavia osaamismoduuleja, joilla tavoitelemme alan työntekijäkokemuksen parantumista ja veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistamista. Kerromme jatkotutkimuksen tuloksista myöhemmin keväällä lisää.