Tulevaisuusajatteluun kuuluu keskeisesti idea erilaisista tulevaisuuksista. Siinä missä nykyhetkeen on lopulta johtanut yksi polku, tästä eteenpäin edessä on lukematon joukko enemmän tai vähemmin toivottuja ja todennäköisiä vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Lähdimme perkaamaan niistä muutamia.

Käytännössä toteutimme kokeilun (Delfoi sisäisen kehittämisen menetelmänä), jossa kartoitimme haagahelialaisten näkemyksiä kompleksisuudesta (Pelaamme pirullista peliä – mutta miten hyvin?) ja siihen liittyvästä osaamisen kehittämisestä. Menetelmänä käytimme Delfoi-paneelia (Pythiaiden muminoista asiantuntijoiden argumentointiin). Tavoitteena oli visioida vuoteen 2042. 

Tehtävä toteutettiin osana Tulevaisuusagentti-koulutusta, jonka toteutuksesta vastasi EU rahoitteinen Bounce Forward Resilenssiä työelämään -hanke.

Tulevaisuuteen liittyvät vaihtoehdot ovat helposti jännitteisiä. Tämä osoittaa, ettei tulevaisuus ole lukkoon lyöty, vaan kehityksen suunta saattaa muuttua.  Jännitteen saimme huomata paneelissa useaan otteeseen ja yksi niistä liittyi globaaliuden lisääntymiseen. Ensimmäisen keskustelukierroksen jälkeen huomasimme panelistien olevan eri mieltä siitä, olemmeko menossa kansainvälisempään vai paikallisempaan suuntaan.  

Esitimmekin paneelille toisella kierroksella väitteen, jossa tuli arvioida, onko maailma vuonna 2042 entistä globaalimpi vai lokaalimpi. Vastauksia tuli kymmeneltä panelistilta. Suurin osa vastauksista kallistui globaaliin kehitykseen, mutta näkökulmat eivät olleet yksiselitteiset.

Vastauksissa globaalin ympäristön vaikutus oli selvä. Koulutuksenkin osalta on nähtävissä, että muuttoliike kiihtyy ilmasto- ja muiden kriisien myötä, mikä lisää kansainvälistä opiskelijoiden määrää myös suomalaisissa korkeakouluissa. Osaltaan kehitykseen vaikuttavat ikärakenteen muutokset, osaltaan politiikkaan ja rahoitukseen liittyvät vaihtelut. Tarjontaa tullaan myös luomaan kansainvälisen kysynnän mukaan. Lisäksi lisääntyvä eurooppalainen yhteistyö ja siihen liittyvät tavoitteet ohjaavat osaltaan toimintaa kansainväliseen suuntaan.  

Samaan aikaan maailman nähtiin pienenevän. Uusille sukupolville syntyy luontaisesti globaali “mindset”. Jo nykyiset alakoululaiset pelaavat, viestittelevät ja jakavat sisältöjä maailmanlaajuisissa yhteisöissä ja verkostoissa. Osaa ihmisiä tulee myös aina kiinnostamaan toiset kulttuurit ja mahdollisuus nähdä maailmaa. Digitalisaatio avaa viestintää ja vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa erilaiset käännösohjelmat helpottavat vieraiden kielten ymmärtämistä kielitaidosta riippumatta.

Vuonna 2042 nykylapset tulevat olemaan kolmekymppisiä, ja heidän maailmansa on aina ollut globaali. Koulutustoiminnassamme lisääntyvää kansainvälisyyttä ei voi jättää huomiotta. Mutta vaikka maailma tulee riippuvaisemmaksi globaalista yhteistyöstä, paneelissa nähtiin, ettei sen toteuttamiseen jokaista ihmistä tarvita.   

Globaaliuden ohella panelistit arvioivatkin, että maailma on samaan aikaan menossa lokaalimpaan suuntaan. Ihmisillä on aina tarve suojata paikallisia ympäristöjä, kiinnittyä lähelle ja hakea sieltä yhteyttä ja turvaa. Koronan jälkeisessä ajassa lähiyhteisöllisyys ja paikalliset kohtaamiset ovat nousseet uuteen arvoonsa. Osaa ihmisiä kiinnostaa lähinnä paikallisen tason toiminta. Siksi emme voi unohtaa koulutuksen paikallista vaikutusta, sitä, mitä osaamista juuri Suomessa asuvat tarvitsevat. Osa maamme kansainvälistä kilpailukykyä on myös kyky tehdä asioita paikallisesti. Koulutustoimintamme tulee palvella myös lokalisteja.

Pitää katsoa lähelle, tunnistaa oma erikoisosaaminen ja pohtia, mitä lisäarvoa voimme maailmaan tuoda – läheltä kauas. 

Tulevaisuus ei ole joko-tai, mikä näkyi paneelin keskustelussa. Maailman kriisit lisäävät jännitteitä kehitykseen, ja polarisaatio näkyy myös globaalin ja lokaalin kehityksessä. Molemmat äärilaidat voivat olla yhtä aikaa totta. Ehkäpä pitäisi puhua glokaaliudesta, eli hyperglobaalin ja hyperlokaalin suhteesta. Glokaalius määritellään paikallisesti maailmanlaajuiseksi tai maailmanlaajuisesti paikalliseksi, jossa kietoutuvat yhteen maailmanlaajuinen ja paikallinen taso. Ei siis ole toista ilman toista.   

Kuva: www.shutterstock.com