Arvot tarkoittavat eettisen tietoisuuden tiloja ja asenteita, jotka tiedon ja tunteiden ohella ohjaavat ihmisen toimintaa, valintoja ja tekoja tietoisella sekä tiedostamattomalla tasolla. Vallitsevat arvot voivat myös indikoida, onko toiminta hyväntahtoista ja totuudenmukaista? Vastakohtana objektiiviselle tiedolle, logiikan ja tietoteorian kannalta arvot ovat subjektiivisia.
Yhteiskunnassa arvot ilmenevät esimerkiksi normeina sekä ihmisen toimintaa ja valintoja ohjaavina kieltoina, lakeina, ohjeina ja sopimuksina, jotka eivät kuitenkaan ole itsessään arvoja. Arvot ovat laajempia yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia, joiden pohjalle normit perustuvat.
Arvojen priorisoinnin vaikutus
Vaikka jatkuvasti kehittyvän tieteen ja tutkimuksen myötä pystymmekin tunnistamaan ongelmia ja tulevaisuuden uhkakuvia, miksi emme kuitenkaan toimi kestävämmällä tavalla. Helsingin yliopiston Tiedekulman tilaisuudessa Sixten Korkman kuvasi ilmaston lämpenemisen haasteellisuutta sekä sen hidasta etenemistä ja epävarmuutta että kansainvälisen sopimisen kankeutta. Tulevaisuudessa siintävät ongelmat tiedostetaan, mutta niiden ratkaisuja on voitu lykätä eteenpäin.
Tämä on toisaalta tyypillinen pitkän tähtäimen tavoitteisiin liittyvä toimeenpanon ongelma. Kuten painonpudotuksessakin, panostukset ja uhraukset tapahtuvat tässä ja nyt ja tavoiteltava lopputulos toteutuu tulevaisuudessa – ehkä.
Korkmanin ja Mari Pantsarin (Tiedekulman tilaisuus) mukaan nykyisessä talousjärjestelmässämme on arvojen priorisoinnista johtuva valuvika, jossa yhdellä rahayksiköllä pyritään hillitsemään hiilidioksidipäästöjä ja vastaavasti yhdeksällä rahayksiköllä tuetaan hiilidioksidipäästöjä tuottavaa toimintaa. Tämän lisäksi jätetään huomioimatta 113 rahayksikön suuruiset ulkoiset haittavaikutukset.
Keskustelussa ilmeni että, hiilidioksidipäästöjen aiheutumista ei voida kuitenkaan ulkoistaa talousjärjestelmälle, joka heijastaa ihmisten arvoja ja niiden perusteella sovittuja sääntöjä ja sopimuksia tavoiteltavasta hyvinvoinnista.
Globaali arvotutkimus
Vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030 määritteli 17 universaalien arvojen mukaista kestävän kehityksen päämäärää (SDG). Yritykset ovat käytännössä kuitenkin valinneet SDG-päämääristä itsellensä sopivammat tavoitteet ja käytänteet. Taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten arvojen yhteensovittaminen tekee kestävästä kehityksestä viheliäisen ongelman, johon liittyy useiden tekijöiden myötä erilaisia arvoja ja näkökulmia, jotka muuttuvat ajan myötä.
World Values Survey (WVS) tutkii laajoilla globaaleilla kyselytutkimuksilla arvoja ja niiden vaikutusta yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään. WVS auttaa tutkijoita ja päätöksentekijöitä ymmärtämään muutoksia ihmisten uskomuksissa, arvoissa ja motivaatioissa kaikkialla maailmassa. Seuraava viiden vuoden välein toteutuva WVS-7 kyselytutkimus sisältää ensimmäistä kertaa 100 SDG-indikaattoria. WVS Globaali arvotutkimus tuottaa toivottavasti jatkossa lisää ymmärrystä viheliäisen ongelman ratkaisemiseen.
Vuorovaikutuksen merkitys
SDG4BIZ Erasmus-hankkeessa kestävän kehityksen mukaiset arvot ovat toteutuneet avoimessa ja kannustavassa vuorovaikutuksessa. Hankkeessa Haaga-Helia ja neljä muuta eri alojen korkeakoulua kehittävät työelämän kanssa yhteistyössä kestävän kehityksen oppimissisältöjä, jotka keskittyvät SDG-tavoitteiden mukaisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen.
Hankkeen alussa toteutetut sidosryhmähaastattelut ja myöhemmät tutkimusvaiheet ovat osoittaneet, että SDG-tavoitteiden mukainen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää nimenomaan laajan sidosryhmäverkoston välistä avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta. (Takacs ym. 2020.)
Jotta pystymme takaamaan myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin, meidän pitää pystyä yhdessä sopimaan entistä kestävimmistä ratkaisuista. Tämä edellyttää jatkossakin vaikuttavuutta globaaleissa verkostoissa ja instituutioissa. Instituutiotkin muodostuvat lopulta ihmisistä, joten sekä laaja että syvä ymmärrys eri sopijaosapuolien arvoista tasoittanee tietää kohti nykyistä kestävämpää kehitystä.
Lähteet
Takacs F., Frankenberger K. & Stechow R. 2020. Circular Ecosystems: Business Model Innovation for the Circular Economy. University of St. Gallen.
Kuva: www.shutterstock.com