Ideoinnista tekee innostavaa se, että yksikään ideointisessio ei ole koskaan sama. Ihmiset ja ajatukset ovat jatkuvassa muutoksessa ja on mahdotonta toteuttaa ideointisessio, joka toistuisi samanlaisena. Ideat elävät vaihtuvasta ympäristöstä, tilanteista ja ennen kaikkea vuorovaikutuksesta.

Ideointiin osallistuvat tuovat mukanaan arvot, asenteet, osaamisensa ja oman rohkeuden puitteissa myös palan sieluaan. Uusien ideoiden jakamisen hinta voi olla väärin annetun palautteen muodossa tullut henkinen osuma. Se voi vahingoittaa herkimmälle taajuudelle virittäytynyttä osallistujaa.

Jos haluamme luoda turvallisen ideointiympäristön, meidän tulee ymmärtää luoda ja toteuttaa sessioille turvallisen ideoinnin säännöt. Muuten menetämme uuden edessä täyden potentiaalin tietää, mitä olisimme voineet tietää. Innovaatiokeskustelussa tulee erityisesti ottaa huomioon konteksti – uutta luodessa mikään sanottu ei ole väärin, vaan yksi askel lähemmäs kohti oikeaa ratkaisua.

Ideat syntyvät turvallisessa, vapaassa ympäristössä, ideointiin pystyvien ihmisten kanssa työskennellessä. Vapautuneessa ideointisessiossa ideat lentävät vapaana halkoen ilmatilaa ja kaikki ennakkoluulot. Ideoinnissa ei siis rajoiteta ihmisiä, vaan keskitytään sen sijaan ongelman rajaamiseen.

Edistä uutta rajaamalla rohkeasti

Jokainen kerta, kun ihmiset kokoontuvat yhteen puimaan ratkaisuehdotuksia haastaviin ongelmiin tai pyrkimään luomaan uutta, on mahdollisuus toteuttaa jotain suurta. Uuden luominen ja ongelman ympäri pääseminen tarvitsee lukemattomia toistoja, testausta ja ohjattuja ideointimenetelmiä. Ja kun viimein tuntuu, että on löydetty oikea lähestymiskulma, on edelleen pystyttävä pysymään kriittisenä ja tarvittaessa muuttamaan kaikki.

Jotta ideoinnilla olisi suunta, on tärkeää rajata ideoiden reunaehtoja. On ymmärrettävää, että uusia ideoita lähdettäisiin mielellään tuottamaan täysin ilman rajoituksia, heittäen vain ongelma pöydälle ja käymällä kimppuun. Tämä ei kuitenkaan tuota haluttuja tuloksia, sillä rajattomuus ideoiden esittämiseen yleensä tuo vastakkaiset tulokset. Ihmisten on hankala tarttua haasteeseen, joka on epäselvästi muotoiltu.

Uusia ideoita ei siis aina kannatakaan lähteä etsimään kovin kaukaa odottaen, että antamalla kaikki vapaus ongelman selvittämiseen saataisiin toimivia ratkaisuja. On todennäköisempää ratkaisujen löytymiseksi lähestyä ongelmaa konkreettisesti, sillä ratkaisut voivat tulla yllättävän läheltä tai tutuista aiheista. Mitä sen sijaan kannattaa haastaa, on näkökulma aiheisiin ja ongelman ratkaisuun käytetyt menetelmät.

Ongelmien ratkaisu vaatii ongelman tuntemisen, mikä tarkoittaa perusteellista paneutumista itse ongelmaan ennen sen käsittelyn aloittamista. Ideoinnin suuntaa ohjaamalla sekä ongelman tuntemisella on mahdollista löytää innovatiivisia ratkaisuja yllättävän läheltä.

Uuden luominen on iteratiivinen prosessi

Uusien ideoiden tuottamiseen pystyy jokainen ihminen. On vain kyse siitä, kuinka innovaatiokulttuuri organisaatiossa on muotoutunut ja kuinka uusien ideoiden esiin tuomista käsitellään. Organisaation ulkopuoliset asiantuntijat eittämättä kykenevät osoittamaan organisaatioille virheitä ja kehittämisen kohteita, mutta siihen pystyy myös ongelmien kanssa työskentelevät ja niitä läheltä kohtaavat henkilöt.

Organisaation innovaatiokyvykkyydelle on edullista, että organisaatio ei ole siiloutunut ja rakentanut uutta hidastavia muureja. Korkeiden, vankkojen siilojen suojista ihmiset eivät pysty näkemään uusia ideoita, kehittämään yhteistä osaamispääomaa tai käymään rohkeasti kiinni yrityksen tulevaisuuden unelmiin.

Kun innovaatio vihdoin on tuntunut löytyneen, on kyettävä pysymään kriittisenä ja tarkastelemaan ideoinnin tuloksia arvioivasti. Idean jatkuva uudelleen tarkastelu luo iteratiivisen kehittämisen kehän, mikä on jokaisen palvelumuotoiluprosessin ydin. Uusien ideoiden synnyttäminen on vasta innovaatiopolun ensimmäinen vaihe. Iteratiivisen kehittämisen menetelmiä käyttäen ideointiprosessi on aina lähellä uudelleen aloitusta. Iteratiivisuus prosesseissa sallii sekä virheiden toteamisen että uudelleen aloittamisen ja on tavoitteelliselle kehittämiselle tärkeää sisäistää.

Ilman tietoa tulevasta yritysten paras vaihtoehto varautua epävakaisiin aikoihin, pysyäkseen markkinoille kiinnostavana ja edistääkseen kasvua, on kyky innovaatioihin, uuden luomiseen ja tuntemattoman potentiaalin kiinni saamiseen.

Valitsemalla tutun, tunnetun tien yritykset eivät etene. Tasainen virta kuihtuu, muurit innovaatioille kasvavat ja uutuuden syke hiipuu. Pitäisikö yritysten pysyä aina turvallisissa vaihtoehdoissa? Antaa visioiden kuolla ja lopettaa unelmointi? Vai olisiko parempi katsoa vielä kerran, mitä ongelmille voisi tehdä. Vain varmuuden vuoksi – ehkä uusi mahdollisuus on aivan kulman takana.

Kuva: www.shutterstock.com