Arvot ohjaavat meitä koko ajan, ja ne vaikuttavat kaikkiin valintoihin ja päätöksiin, joita teemme. Arvot kuvaavat sitä, mikä on meille tärkeää. Kun meille tulee tunne, että teemme oikein, toimimme arvojemme suunnassa. Kun toiminta tai valinnat ovat ristiriidassa arvojemme kanssa, koemme, että näin ei voi toimia. Opettajan arvot ohjaavat opetustyötä ja sitä, mitä hän näkee siinä tärkeänä.

Arvot myös vaihtelevat eri kulttuureissa, yhteisöissä ja ajassa. Arvot opitaan jatkuvana prosessina muun muassa perheessä, koulussa, harrastuksissa, työelämässä. Arvot myös muuttuvat elämän aikana. Tyypillistä on, että arvot ovat melko pysyviä ja muuttuvat hitaasti.

Arvot vaihtelevat myös eri sukupolvien välillä. Opettajilla ja opiskelijoilla ammattikorkeakoulussa on jo tämän perusteella yhteisiä ja hieman erilaisia arvoja. Miten nämä voivat näkyä ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa?

Tunnistetaan ja nimetään arvoja

On hyvä tarkastella omia arvojaan. Tämän pohjalta voimme perustella valintojamme ja tehdä tulevaisuuden suunnitelmia. Arvot vaikuttavat myös siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja kohtaamme toisemme.

Arvot ovat osa minäkuvaa. Voimme tunnistaa arvojamme kysymällä, mikä on minulle tärkeää ‒ mistä en halua tai voi elämässäni luopua. Arvoja voivat olla perhe, terveys, kokemukset, jokin taito jne. Opiskelijaa arvot ohjaavat oppimisessa siten, että hän panostaa niihin teemoihin ja asioihin, joita hän pitää tärkeänä.

Work & Study Fast Track -asiakkaiden ja opiskelijoiden kanssa olemme käyttäneet seuraavanlaisia apukysymyksiä arvojen tunnistamisessa ja nimeämisessä:

• Millainen haluan olla muille ihmisille?
• Kuinka haluan vaikuttaa maailmaan?
• Mitä asioita haluan edistää?
• Kuinka annan iloa?
• Mistä saan iloa?

Toimitaan arvojen mukaan

Tuoreen Tuudon kyselyn mukaan opiskelijoiden yksi tärkeimmistä arvoista työelämässä on merkityksellisyyden kokemus. Kun elää omien arvojensa näköistä elämää, elämä tuntuu merkitykselliseltä.

Millaista olisi juuri itselle merkityksellinen elämä? Millaisina hetkinä tuntee olevansa kuin tulessa, innoissaan ja onnessaan? Milloin elämä on ollut eniten hyvää tähän mennessä ja mikä silloin oli hyvää? Milloin elämässä on ollut eniten tyytyväisyyttä ja miksi? Millaisia haaveita on ollut lapsena, nuorena, ennen ja millaisia haaveet ovat nykyään? Millaiset henkilöt herättävät ihailua ja minkä takia? Mikä on ihailtavaa? Näistä vastauksista löytyy jo todennäköisesti pitkä lista itselle tärkeitä arvosanoja.

Listaa voi edelleen täydentää, luokitella ja jalostaa. Voi esimerkiksi valita yhden itselleen erittäin tärkeän arvon. Vastauksissa saattaa esiintyä eri kohdissa ja eri muodoissa esimerkiksi käsillä tekemisen tuoma ilo ‒ luovuus. Sen jälkeen voi miettiä, miten voisi tuoda sitä elämäänsä enemmän. Harrastusten kautta? Työtehtävien avulla? Missä sitä on jo, ja mihin määrään on tyytyväinen? Tekeekö vaikka lasten kanssa paljon luovia asioita, esimerkiksi askartelua? Mitä voi tehdä edistääkseen asiaa jo tänään? Voisiko neuvotella omaa aikaa ja liittyä kurssille?

Tuntemukset ja omat arvot

Omia arvojaan seuratessaan on pääsääntöisesti hyvä ja helppo olo. Tunteet ovatkin sisäisiä suunnannäyttäjiä.

Ristiriitatilanteessa on hyvä tunnustella, minkälainen tunne on juuri tällä hetkellä. Tuntuuko se kehossa jossain tietyssä kohdassa? Mikä viesti tällä tunteella voisi olla? Voiko tunne johtua arvoristiriidasta suhteessa siihen mitä on tekemässä tai miten on tekemässä?

Jos tuntee olonsa tyytyväiseksi, on menossa todennäköisesti oikeaan suuntaan. Jos tuntee surua, se saattaa neuvoa tekemään tilaa jollekin muulle, päästämään irti vanhasta. Viha saattaa olla näyttämässä rajoja jossain asiassa. Toisaalta arvot myös auttavat eteenpäin vaikealta tuntuvissa asioissa: kun tietää tekevänsä oikein, haluaa jatkaa vaikeuksista huolimatta.

Tunnistatko opettajana omat arvosi, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaasi ja valintoihisi? Miten voit tunnistaa opiskelijoiden kanssa yhdessä arvoja? Miten arvoristiriidat vaikuttavat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa? Miten arvoja voi tehdä näkyvämmäksi?