Meillä jokaisella on jossain vaiheessa elämäämme edessä vanhuus ja hoiva-arki. Tähän elämänvaiheeseen tulisi kuulua myös luovaa toimintaa osana perushoitoa. Sellaista ikäihmistä ei ole, jolle ei voida tarjota jotain luovan toiminnan muotoa, kiteyttää Helsingin Seniorisäätiön toimitusjohtaja Marika Metsähonkala.

Musiikki nousi luovan toiminnan muodoista ykköseksi, kun ELOSSA! -hankkeessa toteutettiin Helsingin Seniorisäätiön hoivakotien hoitohenkilöstön parissa kartoitus luovan toiminnan nykytilasta sekä sen hyödyistä ja tulevaisuuden näkymistä.

Kartoitus tuotti tietoa ja antoi suuntaviivoja luovan toiminnan ja hoivakotien yhteistyön kehittämiseen jatkossa. Haaga-Helia toteutti haastattelututkimuksen hoivakotien johdon ja henkilöstön kanssa ja Laurea ja Metropolia hoivakotien henkilöstölle suunnatun alkukartoituskyselyn. Työntekijät olivat Helsingin Seniorisäätiöstä ja sen Antinkodin, Mariankodin, Kannelkodin ja Pakilakodin hoivakodeista.

Luovilla menetelmillä luksusta hoivakodin arkeen

Yli puolet kyselyyn vastanneista hoivatyöntekijöistä käyttää asukastyössään luovia menetelmiä vähintään viikoittain ja vähintään vuosittain peräti 86 prosenttia vastaajista.

Musiikki on tärkeä luovan toiminnan muoto ikäihmiselle. Laulujen sanat ja melodiat säilyvät muistissa myös muistisairailla. Eniten luova toiminta hoivakodeissa liittyy kyselyn tulosten mukaan musiikkiin, kuten sen kuunteluun, laulamiseen, soittamiseen, rummutteluun ja levyraatien tapaiseen leikkimieliseen toimintaan.

Seuraavaksi eniten asukkaiden kanssa käytetään sanalliseen ilmaisuun liittyviä menetelmiä, kuten runoja, tarinoita, muistelua, lukemista ja omaelämäkerrallista kirjoittamista.

Liike ja liikkuminen aktivoi motoriikkaa esimerkiksi tanssimisen, tuolitanssin tai välineliikkumisen menetelmin, eikä vuoteessa oleminen ole liikkumisen esteenä. Ikäihmisten muistia voidaan aktivoida myös peleillä ja muistileikeillä. Kuvallista ilmaisua aktivoidaan piirtämällä, maalaamalla, valokuvauksella ja savimuovailulla. Motoriikkaa aktivoi myös käsillä tekeminen, kuten neulominen, virkkaaminen, ompelu, nikkarointi, kivi- ja metallityöt, puutyöt ja askartelu.

Muita kyselyn vastausten esiin tuomia luovan toiminnan muotoja olivat kulttuuritapahtumissa käyminen, konsertit, taidenäyttelyt sekä luontolähtöiset ja eläinavusteiset menetelmät. Hoivakoteihin tuodaan perinteisten lemmikkien lisäksi jopa lampaita ja kanoja tai kukkoja piristämään ikäihmisten arkea.

Vaikka hoitohenkilöstöllä on asukastyössään jo luovaa toimintaa, heidän positiivinen ja innostunut asenne luoviin menetelmiin tuli esille myös siinä, että yli puolet oli halukas käyttämään luovia menetelmiä asukastyössä nykyistä enemmän. Myös toimitusjohtaja Marika Metsähonkala näkee luovien menetelmien arvon tärkeänä ja toivoo luovat menetelmät osaksi hoitotyön työkalupakkia.

Hoitotyö vetovoimaisemmaksi

Hoitotyö on viime aikojen julkisen keskustelun myötä herättänyt mielikuvia haasteellisesta tilanteesta: työ on raskasta, palkkataso toivottua alhaisempi, työajat ovat epäsäännölliset, ja alalla on rekrytointivaikeuksia.

Luova toiminta voi tarjota yhden tavan uudistaa hoitotyötä sekä lisätä hoitohenkilöstön hyvinvointia ja sisäistä motivaatiota eli työn imua. Hoitotyö on perinteisesti ollut hoitokeskeisestä, eikä luovaa toimintaa katsota kuuluvan työn vakiintuneeksi osaksi.

Luovien menetelmien hyödyntäminen on myös laatu-, kilpailu- ja vetovoimatekijä hoivakodeille. Ikäihmisille halutaan tarjota muutakin kuin hoitokeskeistä vanhustyötä. Elämisen kokonaisuudessa on muutakin kuin pelkkää hoivaa ja perushoitoa, Marika Metsähonkala korostaa.

Metsähonkala peräänkuuluttaakin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämistä, sillä luovat menetelmät eivät tätä nykyä kuulu opetussuunnitelmiin osana hoivatyötä. Oleellista on hänestä ottaa mukaan läheisen arkeen, hoivakodin toimintaan ja tapahtumiin myös omaiset, joille on merkityksellistä, millaisia päiviä heidän läheisensä hoivakodissa viettää.

Teknologia ja digitaaliset ratkaisut osaksi luovaa toimintaa

Kyselyyn vastanneista hoivatyöntekijöistä puolet oli kiinnostunut teknologian ja digitalisaation tuomista ratkaisuista luovaan toimintaan. Digitalisaatio ja teknologia voivat avata ikäihmisille uuden maailman ja uusia mahdollisuuksia. VR-lasien ja digitaulujen avulla jopa vuodepotilaat pääsevät virtuaalimatkalle tutustuman uusin paikkoihin, kulttuureihin ja ihmisiin.

Hankinnat eivät ole kalliita, ja ne maksavat pitkällä tähtäimellä itsensä takaisin. Alussa tarvitaan toki resursseja esimerkiksi hoitajien koulutukseen. Esimerkiksi Helsingin Seniorisäätiöllä VR-lasit testaamiseen ja kokeiluun ovat jo hankintalistalla.

Työn kehittäminen lähtee hoitohenkilöstön arvopohjasta ja tahtotilasta tehdä työ hyvin ja aktivoida asukkaat mielekkääseen päiväarkeen.

Kuva: www.shutterstock.com