Tiedät, että kaikki tuo olisi tärkeää jaksamista, vireyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ajatellen, mutta miksi sitä on vaikea toteuttaa? Kuinka tuet jaksamistasi?

Suurin osa meistä tietää, mitkä ovat liikkumisen suositukset. Suositusten pohja rakentuu palauttavalle unelle, jota tulisi olla riittävästi. Seuraavaksi tulevat paikallaanolon tauottaminen aina, kun se on mahdollista sekä kevyt liikuskelu mahdollisimman usein. Näiden lisäksi viikkoihin pitäisi sisältyä reipasta liikkumista (2 t 30 min) tai rasittavaa liikkumista (1 t 15 min) sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kaksi kertaa viikossa. Nykyään kaikki liikkuminen lasketaan mukaan eli voit liikkua vaikkapa muutaman minuutin kerrallaan. (UKK-instituutti 2022.)

Ammattikorkeakouluopiskelijoista noin 40 prosenttia kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Terveysliikuntasuosituksen mukaan 57 prosenttia heistä liikkuu liian vähän ja joka kolmas kokee päiväaikaista väsymystä miltei joka päivä. (Parikka ym. 2021.)

Suosituksen mukaan liikkuvista opiskelijoista ahdistuksen ja masennuksen oireita kokee joka kolmas. Puolet opiskelijoista, jotka eivät liikkuneet säännöllisesti, kertoi kokevansa samoja oireita. Säännöllinen liikunnan harrastaminen voidaankin nähdä yhtenä jaksamista tukevana tekijänä ja on yhteydessä vähäisempään mielialaoireiluun. (Parikka 23.8.2022.)

Miksi muutoksen tekeminen on niin vaikeaa?

Ihminen päättää aloittaa uuden elämän yleensä neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, elokuussa lomien jälkeen, keväällä kesäkuntoon päästäkseen ja tietysti joka maanantai! Olemme herkkiä tekemään päätöksiä tässä ja nyt, mutta muutos ilman todellista päätöstä on kuin heittäisi vettä kylmälle kiukaalle.

Muutoksen tekemiseen vaikuttavat muun muassa arvot, ylläpitomotiivit, itsesäätelytaidot, resurssit ja yksilön senhetkinen arvio omasta hyvinvoinnistaan. Yksilön hyvinvointiin voidaan liittää terveyden (syvä terveys) eri osa-alueet, joita ovat fyysinen, sosiaalinen, eksistentiaalinen, henkinen, emotionaalinen ja ympäristöllinen terveys (Scott-Dicson & St. Pierre s.a.).

Päätöksenteon ja toiminnan aikaansaaminen saattavat viedä hyvinkin pitkän ajan. Joskus ulkopuolisen avun hankkiminen on hyvä ja perusteltu idea, ja tällöin kuvaan voivat astua esimerkiksi vertaisohjaajat.

Hyvinvointiohjausta opiskelijoille – liikunnanohjaajaopiskelija kehittämässä osaamistaan vertaisohjaajina

Haaga-Helian liikunnanohjaajaopiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta osallistua ilmaiseen Firstbeat hyvinvointianalyysiin. Tällä halutaan herätellä opiskelijoiden kiinnostusta kehittää kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Hyvinvoinnin ohjaajina toimivat toiset liikunnanohjaajaopiskelijat.

Vertaisohjaus alkaa Firstbeat-hyvinvointianalyysilla, jonka avulla opiskelija saa tietoa muun muassa unestaan, palautumisestaan ja aktiivisuudestaan (Firstbeat 2022). Prosessi jatkuu yksilöllisellä ohjauksella asiakkaan tarpeiden mukaan.

Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyntämistä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa on pilotoitu Tikissä työelämään -hankkeessa (Halonen & Sihvola 2022, 50). Nyt käynnissä olevassa prosessissa hyödynnetään hankkeen kokemuksia sekä kehitetään edelleen Haaga-Heliaan pysyvää mallia hyvinvointiohjauksen toteuttamiseksi vertaistoimintana.

Prosessin tuloksia voidaan tarkastella tarkemmin keväällä 2023. Kokeilu alkoi lokakuussa 2022, ja se jatkuu kevääseen 2023. Valmennus on osa SOLE-hankkeen toimintoja.