Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut päättivät alkusyksystä 2016 perustaa EduExcellence Oy:n edistämään koulutusvientiä. Perustettavalle yritykselle annettiin tehtäväksi kolmen ammattikorkeakoulun koulutusvientihankkeiden myynti ja koordinointi. Samana syksynä perustamisasiakirjat ja niiden vaatimat peruslinjaukset kävivät läpi ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöiden hallitusten käsittelyt. Yhteisösäännöissä ja osakassopimuksessa määriteltiin EduExcellence Oy:n toiminnan edellytykset. Samalla nämä osakeyhtiöt sijoittivat taseistaan pääomaa uuden start-up-yrityksen pesämunaksi. Olisiko lähtökohta ollut parempi, jos perustettava yritys olisi hakenut pääomaa vapailta markkinoilta? Olisiko se tarkentanut liiketoimintamallia jo heti alkuun?

Kevät 2017 meni pitkälti uuden start-up-yrityksen hallinnollisessa käynnistämisessä. Mieleeni palautuivat ajat yrittäjänä 90-luvulla; yrityksen perustamisen yhteydessä on lukuisia lomakkeita, prosesseja ja rutiineja, jotka ovat tavalla tai toisella hoidettava ja otettava haltuun. Esimerkiksi palkat eivät tule maksettua, jos ei ole palkanlaskentaa, pankkitiliä, vakuutuksia, rekisteröitymistä työnantajaksi, jne. Näitä ei aina tule ajateltua, kun toimii isossa institutionaalisessa yrityksessä. Olisiko EduExcellence Oy hyötynyt, jos se olisi ollut osa laajempaa yrittäjyyden ekosysteemiä?

Samanaikaisesti yritykselle tehtiin ensimmäiset versiot liiketoimintasuunnitelmasta. Koska Suomen koulutuksen laatu on maailmanlaajuisesti arvostettua ja kolmella korkeakoululla oli kokemusta koulutusviennistä, ensimmäiset arviot liiketoiminnan laajuudesta ja kehityksestä olivat ehkä liian optimistisia. Nyt arviot markkina-alueiden potentiaalista ja tarjottava tuote-/palveluportfolio ovat selkeytyneet. Työn alla ovat markkinointiaktiot ja tuotekortit. EduExcellence Oy:lla on vahva kilpailuetu muihin kilpailijoihin nähden. Se pystyy kattamaan miltei kaikki koulutusalat tekniikasta urheiluun, ja sen erityinen vahvuus on pedagoginen osaaminen ja innovaatiot. Olisiko tuotteiden ja palveluiden pitchaus auttanut ajatusten nopeampaan jäsentämiseen?

Kevään 2017 tärkein aktio oli kuitenkin toimitusjohtajan palkkaus. Halusimme yritykseen toimitusjohtajan, joka toimii samalla myyntijohtajana ja jolla on vahvaa vientikokemusta asiantuntijapalveluiden piirissä. Kokemus suomalaisesta korkeakoulutuksesta katsottiin eduksi, kuten myös pienyritystoiminnan pyörittämisestä. Positio houkutteli hakemuksia, ja voimme olla ylpeitä suomalaisesta osaamisesta. Valinnan jälkeen toimitusjohtajalle annettiin sata päivää aikaa asioiden haltuunottoon ja erityisesti uuden organisaation osaamisprofiilien määrittelyyn. Nyt EduExcellenceen on koottu uusien profiilien mukainen tiimi, josta huokuu innostus ja usko menestykseen maailmalla. Jäikö jonnekin piiloon osaamista, jolle olisi ollut käyttöä kolmen ammattikorkeakoulun tuotteiden ja palveluiden myynnissä ja koordinoinnissa? Olisiko tiimi voitu koota toisin?

EduExcellence Oy on edelleen toimintansa alkuvaiheessa. Prosessit vaativat hiomista, ja roolitusta yrityksen ja ammattikorkeakoulujen välillä täytyy selkeyttää. Tuotekehitys ja palveluiden tuottaminen säilyivät edelleen ammattikorkeakoulujen tehtävänä, ja myynti- ja koordinaatioyrityksen ja ”tuotannon” välillä vaaditaan jatkuvaa keskustelua. Mitä EduExcellence voi ja pitää myydä? Minkälaisia signaaleja markkinoilta tulee uusien tuotteiden tarpeesta? Tätä keskustelua on tarkoitus käydä kevään 2018 aikana. Myyjien tulee tuntea myytävät tuotteet ja ”tuotannon” tulee pystyä lunastamaan asiakaslupaukset. Onko sinulla ideoita, jotka voisivat olla eduksi koulutusviennille?

Vastaus otsikon kysymykseen on, että voi. Menestys tulee kovan työn kautta, ei helpolla, mutta mahdollista se on. Tukea ja vuorovaikutusta, myös avointa mieltä tarvitaan. Käykää siis moikkaamassa EduExcellence Oy:n tiimiä Pasilan kampuksella tilassa 5231 tai kutsukaa heidät luoksenne vierailemaan (tuija.pulkkinen@eduexcellence.fi).

Jouni Ahonen

vararehtori, kaupallinen johtaja