Suomi ja Eurooppa ovat kokeneet jo toisen suuren pakolaisaallon lyhyen aikavälin sisään, kun ukrainalaiset ovat paenneet sotaa keväästä 2022 saakka. Suomeen on saapunut Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi kymmeniä tuhansia ukrainalaisia pakolaisia. Heinäkuun loppuun mennessä yli 33 000 ukrainalaista on jättänyt hakemuksen turvapaikasta tai tilapäisestä suojelusta (Pakolaisapu, 22.7.2022). Vuonna 2015 turvapaikkahakemuksia otettiin vastan hieman yli 32 000. Aiempina vuosina hakemuksia on tullut vain joitakin tuhansia. (Migri, 2022b).

Nopea työllistyminen edistää kotoutumista

Tällä kertaa jotain on kuitenkin toisin. Tilapäisen suojelun alla ukrainalaiset pakolaiset saavat opiskella ja työskennellä Suomessa. Normaalisti turvapaikanhakijat saavat työoikeuden 3 tai 6 kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen. (Migri, 2022a). Ukrainalaisten nopea työn ja opiskelun oikeus mahdollistaa pikaisen reitin yhteiskuntaan, jokaisen kykeneminen ja osaaminen huomioon ottaen.

Maahanmuuttajien työllistyminen on suomalaisia heikompaa. Erityisen haastavaa on pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleiden työllistyminen. Työllistymisen esteinä ovat muun muassa yhteisen kielen osaaminen, koulutuksen tai työkokemuksen puute ja kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet. Merkittävin työllistymisen este on kielitaidon puute. (Seeling, 2021; ELY-keskus, 2020; Startup Refugees, 2019.)

Työn saamisen hankaluus hidastaa yhteiskuntaan integroitumista. Pakolaisten integroitumisen kannalta mahdollisimman nopea työn saanti kuitenkin helpottaa maahan asettumista sekä edesauttaa kielen oppimista. Työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan saaminen mahdollisimman aikaisin parantaa kotouttamisen tuloksia ja odotuksia työllistymisestä myös tulevaisuudessa suomalaiseen yhteiskuntaan. (TEM, 2017.)

Työtä työllistämisen eteen

Yrityksillä on tässäkin asiassa yhteiskunnallisesti merkittävä rooli. Yritysten kyky palkata haastavia työnhakijoita on merkityksellistä niille itselleen, pakolaisille sekä yhteiskunnalle. Uudenlaiset työn tekemisen mallit ja taito työllistää hankalasti kohdattavia työntekijöitä voisi olla vetovoimaa lisäävä tekijä monelle yritykselle. Diversiteetin kasvu yrityksissä on sidoksissa myös kilpailuedun kasvuun.

Kesän aikana lukuisat pakolaiset ovat onnistuneet työllistymään esimerkiksi kausitöihin maatalouteen. Marjanpoiminta on hyvä esimerkki työstä, jossa työllistymisen esteet ovat matalat tai työn tekeminen on järjestetty mallikkaasti. Marjanpoiminta on ala, jossa työn järjestämisen tapoja on kehitetty jo vuosikausia. Kerralla on pystyttävä hoitamaan suuri määrä työntekijöitä nopeasti pelloille työskentelemään, rajallisen tuotantokauden aikana.

Olisi erityisen tärkeää kehittää työn tekemisen malleja myös muilla aloilla sekä kehittää perehdyttämisprosesseja, jotta mahdollisimman moni pakolainen pääsisi kiinni yhteiskunnan normaalin toimintaan. Kesän loppuessa monien kausityöt loppuvat ja markkinoille vapautuu suuri määrä osaavia ja työhaluisia osaajia, mutta ei ole tietoa, mihin he päätyvät.

Kaikki omien vahvuuksiensa mukaan

Ukrainalaisten opiskeluoikeus on työn teon ohella merkityksellinen etu. Useat korkeakoulut ovat avanneet opintopolkujaan pakolaisten saataville maksutta. Tarjolla on monenlaista osaamisen kehittämistä esimerkiksi markkinointiin, koodaamiseen, kieleen, kulttuuriin ja viestintään liittyen. Myös Haaga-Helia tarjoaa opintoja ukrainalaisille, ja vapaiden kurssipaikkojen vähyyden perusteella kursseille on kysyntää.

Kurssitarjonnan lisäksi Haaga-Helia tekee vaikuttavaa tki-työtä ja pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Haaga-Helia on myös jättänyt rahoitushakemuksen hankkeelle, jossa se pääsee käyttämään omaa osaamistaan pakolaisten työllistämisen edistämiseksi – pakolaisten osaamisen tunnistamisen ja uudenlaisen työn järjestämisen keinoin. Mikäli rahoittaja niin suo, hanke aloittaa työn ensi vuoden alussa ja pääsemme etsimään vaikuttavia keinoja työllistymisen esteiden kaatamiseksi.