Lämpimät onnittelut Sonja Miettiselle, joka sai tänä vuonna Vuoden tiedekynä -palkinnon! Palkinnon jakaa Koneen Säätiö, ja sen tarkoituksena on edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja tieteen tulosten saavutettavuutta sekä nostaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta. Kiitos Koneen Säätiölle, joka tukee suomenkielistä julkaisua palkinnollaan.

Kansainvälisyyden vahvistaminen on olennainen osa kaikkien korkeakoulujen toimintaa. Kansainvälisyys tarkoittaa yleensä toimimista englannin kielellä. Tämän tavoitteen rinnalle voisi mielestämme nostaa myös sen, että tutkittua, luotettavaa tietoa tulisi olla saatavilla myös suomeksi.

Samaa mieltä on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka  tavoitteena on, että vuonna 2040 “[k]orkeakoulujen uudistuneet rakenteet ja toimintatavat mahdollistavat verkostomaisen yhteistyön, jolla turvataan korkeatasoinen, monipuolinen ja saavutettava korkeakoulutus ja tutkimus molemmilla kansalliskielillä”.

Kielellä on väliä

Nina V. Nygren ja Jussi Semi (2018)  nostavat akateemiseen julkaisemiseen keskittyvässä kirjoituksessaan esiin kolme syytä suomenkieliseen julkaisemiseen.

1. Jos tutkimusta ei julkaista suomeksi, ei suomenkielinen termistö kehity.
2. Suomenkielinen yleisö – ainakin välittömän tiedemaailman ulkopuolella – tavoitetaan helpommin suomenkielisillä julkaisuilla.
3. Englanniksi julkaiseminen edellyttää edistynyttä englanninkielen taitoa, joka puolestaan rajaa julkaisemisen mahdollisuuksia.

Akateemisessa tutkimuksessa asiasisältöjen kannalta parhaat kollegat saattavat kuitenkin löytyä muualta kuin Suomesta. Kun oma tiedeyhteisö on englanninkielistä, voi englanniksi kirjoittaminen tuntua mielekkäämmältä. Lisäksi yliopistojen meritoitumiskäytänteissä painotetaan kansainvälisiä akateemisia julkaisuja, mikä myös ohjaa yliopistotutkijaa englanninkielisille julkaisuareenoille.

Vuonna 2021 suomalaisten yliopistojen julkaisuista englanninkielisiä olikin 70 prosenttia.  Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa englanti ei sen sijaan ole valtakieli, ja vuoden 2021 julkaisuista 70 prosenttia oli suomenkielisiä. (Tiede ja tutkimus n.d.)

Kieli heijastaa tutkimuksen luonnetta. Ammattikorkeakouluissa tehdään pääsääntöisesti käytännönläheistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, ja oman alueen elinkeinoelämän toiminnan edistäminen on yksi ammattikorkeakoulujen tavoitteista.  Tällöin myös tutkimusjulkaisujen ensisijaiset kohderyhmät löytyvät yleensä suomalaisen työelämän piiristä. On luontevaa, että elinkeinoelämän kanssa tehdyssä tutkimus- ja kehittämistyössä kielenä on suomi. 

Ammattikorkeakoulujen asema tutkimuksen ja työelämän välisenä siltana nostaa ammattikorkeakoulut avainasemaan myös suomenkielisen työelämäsanaston kehittämisessä. Kaikkiaan Nygrenin ja Semin teesit pätevät ammattikorkeakouluihin vielä yliopistoja vahvemmin.

Korkeakoulut tuottavat tutkimusta ja suuntaavat kielivalintoja

Korkeakoulujen julkaisutoiminnan kielipolitiikkaa ohjaa toki myös raha. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit ovat kuitenkin tältä osin hiukan erilaiset. Siinä missä yliopistoja ohjataan rahoituksen avulla julkaisemaan kansainvälisillä foorumeilla, ammattikorkeakouluissa kaikki julkaisut ovat rahoituksen näkökulmasta samanarvoisia. Tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakouluissa julkaisuiksi lasketaan yhtä lailla tieteelliset artikkelit kuin myös ammatilliselle tai niin sanotulle suurelle yleisölle laaditut julkaisut.

Rahoitusmallin voi myös tulkita heijastavan roolijakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Se osoittaa yliopistojen tehtäväksi vaikuttamisen kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä, kun taas ammattikorkeakouluja kiitetään yhtä lailla tiedon yleistajuistamisesta sekä tutkimustiedon tuottamisesta suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Miksi valita vain toinen?

Haluamme muistuttaa, että kielivalinnoissa ei ole kyse joko-tai-asetelmasta. Meillä ei ole mitään syytä valita vain toista kieltä toisen kustannuksella vaan käyttää molempia eri yhteyksissä tarpeen mukaan.

On arvokasta tuottaa tietoa englanniksi tiedeyhteisölle tai kansainvälisille kumppaneille. Toisaalta on vähintään yhtä tärkeää tuoda tutkittu tieto suomalaisten toimijoiden ulottuville sekä mahdollistaa alakohtainen keskustelu suomeksi suomenkielisin termein. Yksi ei sulje toista pois.

Kuten Suomen kielen lautakunta (2018) toteaa, “Kielen riittävyys kaikille tiedon ja tieteen aloille voidaan varmistaa vain käyttämällä kieltä siellä, missä inhimillisen ymmärryksen rajoja siirretään yhä uusille alueille.”

Lähteet:

• Nygren, N. V & Semi, J. 2018. Julkaistaan suomeksi! Alue ja ympäristö 47:1, 1-2.
• Suomen kielen lautakunta. 2018. Suomen kielen lautakunnan kannanotto: Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman. Kielikello.
• Tiede ja tutkimus. n.d. Julkaisut.